293 replies to this topic

[Jensku1982]

Sain vimeinkin oman parta-agamani kotiin!

Nyt pitäisi viljellä sapuskaa. Voisiko joku ystävällismielinen kertoa ympäripyöreästi jauhomatojen "viljelemisen" pääperiaatteet, että pääsisin alulle asiassa.. Kiitoks.

Aikaisemmin oli ilmassa epäilyjä siitä, että matoset päästelee jotain pölyä ilmaan, joka saattaa allergista ärsyttää.. Puffin terrassa on aika korkealla sellainen taso, jonne Puff ei kipua (terra on sille muutenkin vielä niin iso, että siellä on turhaa tilaa), joten voisinko ajatella laittavani matoastian sinne? Puff ei siis vielä ylety sinne itse. Lämpötila olisi korkeampi kuin huoneenlämmössä ja astia ei pölyäisi suoraan huoneilmaan. Mitäpäs arvelette?

[Lauramummi]

...no menet jauhomatokauppaan, ostat toukkia läjän ja laitat karkkilatikkoon, jossa ne elävät leseistä, myslistä, muroista, ryyneistä yms tekemälläsi elatusalustalla . Ne siis syövät sitä millä nukkuvat...
Kostukkeeksi porkkananviipaleita, ompun-tai perunansiivuja parikertaa viikossa. Ole tarkkana ettei iske home 8O (nimimerkki kokemusta on... :oops: )
Omat alkuannokseni sain kaverilta, ja nyt on kasvamassa toinen sukupolvi.
Nämä ketaleet nimittäin aikanaan koteloituvat ja muuttuvat aikuisiksi jauhopukeiksi, jotka sitten tekevät sitä 8) ja munivat pohjamatskuun ja sitten aikanaan kuoriutuu pienenpieniä tuskin nähtäviä jauhisvauvoja.
Itselleni oli yllätys tämän kierron hitaus. Vaiheesta "Kuoriainen" vaiheeseen "uusia toukkia" meni useita viikkoja, ja luulin välillä jo ryssineeni tämänkin homman, kun kuoriaiset alkoivat nekin kuolla vanhuuttaan, eikä elatusalustassa näkynyt mitään. Lähempi tarkastus paljasti kuhisevan aarreaitan .
Meillä ei sanottavaa pölinää ole havaittu. Viljelmälaatikon yläkantissa on ilmastointireikiä ja kansi kokonaan rei'itetty.
Kannet ovat meillä välttämättömät, ei siksi että elukat pyrkisivät mihinkään kodistaan, vaan pitämään kutsumattomat sorkkisormet (mumminkullat... kissanpennut...) poissa
Unohdinko jotain?
Aijuu, huoneenlämmössä pärjäävät, vaikka olis suunnitelmissa laittaa yksi tankeista pelkästään erilaisille ruokaeläimille, olisi tasaisempi lämpötila ja muutenkin helpommin hallittavissa kaikki viljelmät...
Korjatkaa viisaammat, jos olen horissut läpiä päähäni :?

[Jensku1982]

Pitääkö sitä matopönttöä jotenkin muuten hoitaa ruokkimisen ja vanhojen ruokien poisnyppimisen ohella? Minua HIRVITTÄÄ ajatus jauhopukeista ja madoista kiemurtelemassa kodissani.. en KESTÄ pikkuötököitä (ei millään pahalla pikkuötököitä kohtaan.. ) mutta mitäpä sitä ei oman lisko-kultansa eteen tekisi.. Parin tunnin kuluttua siis menen eläinkauppaan ja olen matoläjän uusi onnellinen omistaja. Vielä sen verran, että keräänkö kuoriaisia pois boksista vai annetaanko koko farmin muhia siellä sulassa sovussa aina kuolemaansa saakka?

Ps. Osaako partis itse napsia matoja kupista vai pitääkö minun osallistua ruokailuun?

[Lauramummi]

No itse henk.koht. en myöskään ole mitenkään hillittömän ihastunut nimenomaan toukkiin, (mutta kun pikkulukkikullat niin haluavat...) mikä rajoittaa innostustani käpälöidä niitä 8O .
Pohjamateriaalin kunnosta riippuen olen sitä uudistanut joko lisäämällä päälle uusia neljänviljanryynejä, ja kun uudet toukat ovat tarpeeksi isoja vien koko touhun ULOS ja siellä raikkaassa kevättuulessa siivilöin ne kaikkineen... Siivilään jäävät eläimet ja syömiskelpoinen ryynistö. (<-oi Suomen Kieli...)
Elatusalusta muuttuu vähitellen harmaaksi pohjalta päin, sen värjäävät öttiäisten ulostet, muut syömisjätteet ja vanhat nahat. Aina välillä pitää tuulettaa niittenkin petivaatteet.
Kokemukseni mukaan ei kuulu näitten hyönteisten intresseihin pyrkiä mihinkään kodistaan, jos ruokaa vain on riittävästi (aloitin sellasella parinsentinkerroksella) ja vaikka muutama munakennonpala piiloksi. Enimmäkseen aikuisetkin kuoriaiset piileksivät pohjalla ryynien alla.
Jos karkulaisia pelkäät (minä pelkään... 8O), niin kansi päälle varmuuden vuoksi.
En ole poistanut aikuisia, ne ovat aikanaan kuolleet korkean iän saavutettuaan, voisikohan niitä tarjota pre-killed partikselle? Elävinä ne kyllä livistävät ja kaivautuvat terraarion pohjalle...
Muut viisaat varmaan tietävät sanoa että pitääkö partikselle kattaa haarukat ja veitset ja paljonko se tarvitsee apua ruokailussa . Eikös niille laiteta eväät tyrkylle jollekkin sellaselle lautaselle, mistä ruoka ei karkaa? Vai pitääkö niitä syöttää pinseteillä?
sanokaa hei?

[Markku]

Eikös niille laiteta eväät tyrkylle jollekkin sellaselle lautaselle, mistä ruoka ei karkaa? Vai pitääkö niitä syöttää pinseteillä?
sanokaa hei?

Eheeii, ainoa toimiva tapa on heilutellä ötökkää paljain sormin nenän edessä

No ei vaiskaan, ihan vapaalla tyylillä tuon sopii tehdä. Kyllä madot vielä pysyy jonkinlaisessa kupissa, mutta kun on kyseessä vaikka kotisirkat ja lokustit niin tuo käsiruokinta tai erillinen ruokinta-astia on paras vaihtoehto, jonkinlaisilla pinseteillä tai haavilla se voi myös onnistua, mutta kysyy kyllä kärsivällisyyttä.

Tai ehkäpä kaikilla on omat tekniikkansa, pääasia että ruoka maistuu!

[katsu]

Minulla löytyy purkkeja useampia, yhdessä jauhikset, toisessa kotelot, kolmannessa jauhopukit ja neljännessä jauhopukkipurkista siivilöimäni alusmateriaali (jossa siis munia).
Jauhikset ja jauhopukit kannattaa ruokkia hyvin (esim. porkkana oikein hyvä), jotta ovat hyväkuntoisia, lisääntyvät nopeammin ja jauhomatojen ravintoarvo on parempi. Kerran viikossa siivilöin jauhopukkien alusmateriaalin (muuten saattavat syödä pikkutoukat). Alusmateriaalina minulla on tällä hetkellä vehnäjauhoja, kaurahiutaleita ja vehnäleseitä (parempiakin seoksia varmaan on).
Päivittäin siirrän jauhispurkista kotelot ja kotelopurkista jauhopukit oikeisiin astioihin.

[Aino]

Eheeii, ainoa toimiva tapa on heilutellä ötökkää paljain sormin nenän edessä

Iik. Itse menin tekemään tuon mokan eilen sinikieliskinkille pinkki kädessä (pinsetit oli teillä tietämättömillä). Tuloksena oli yksi tyytyväinen sinikieli ja kaksi turvonnutta sormea. :oops:

Jauhikset syötetään niinkuin huvittaa: heittämällä maahan liskon eteen (mun taktiikka), pinseteillä, kupista, sormista... jne. jne. Kaikki käy kunhan tulevat syödyiksi.

Ja jauhomatoviljelmä on mulla kuvottavan keltaisessa sittarista ostetussa muovilaatikossa. Kaikki asteet samassa ja syötän niille Herpetomania 5-6/99 (?) lehdessä olleen Harri Suomalaisen matojenkasvatusartikkelin mukaista jauhoseosta. Siellä ne on ollut nyt melkein kolme vuotta.
Mutta ikävä kyllä kukaan meillä ei syö noita jauhiksia. Annan niiden silti elää ja olla ja toivon hartaasti pieniä ahneita berberivauvoja matosia popsimaan. :roll:

[Markku]

Iik. Itse menin tekemään tuon mokan eilen sinikieliskinkille pinkki kädessä (pinsetit oli teillä tietämättömillä). Tuloksena oli yksi tyytyväinen sinikieli ja kaksi turvonnutta sormea. :oops:

Auts. No partiksethan osaa syödä sivistyneesti liimaamalla ötökän kielenpäähän ja vasta sitten hotkaisemalla. Muutaman kerran ovat onnistuneet liimaamaan kielensä minun sormeen, mutta mitään vakavampaa tuosta ei kuitenkaan ole seurannut.

[Lauramummi]

...eiksniillä partiksilla sitäpairsi pitäs olla kaikkia noita muitakin öttiäisiä ja sirkkoja varsinkin? Pärjääks ne edes pelkillä jauhiksilla vauvaiässä :?
...kunhan kyselen.
Tosi viitseliästä askartaa noin ahkerasti eri jauhiskehitysvaiheitten kanssa 8O *mykistyy ihailusta*
Ei ihme, että meidän luomuviljelmässä sukupolvenvaihdos vähän kesti... :oops: :idea:
Mutta eipä toki ole kysyntäkään kasvuikäisen partiksen luokkaa.
Ja nythän evästä lentää ulkoa suoraan pikkulukkien suihin

[Niina]

Hmm... mihinkähän minun jauhisviljelmäni on hukkunut... muuton jäljiltä. Jossain vaiheessa näin rasian saunassa (ei käytössä), mutta nyt ei ole mitään havaintoa. Toukat ovat kyllä ihmeen sitkeitä otuksia, kun kasvavat ja kukoistavat viikkokaupalla ilman tuoreruokaa (homespää ei muista antaa porkkanaa). Kuoriaiset sitävastoin kuolivat herkemmin minun hoivissa... Viljelmä on nyt vuoden vanha ja aluksi tuotti ihan kivasti, kun muistin vielä antaa ruokaa ja keräillä koteloita turvaan. Nyt se on jostain syystä hyytynyt.. Sellainen varoituksen sana, että jos matoja pääse karkaamaan terraan ja kotelotumaan sinne, niin joku kaunis päivä voi sopivasta sopukasta löytyä kuhiseva pikkumatopopulaatio. Yök, mulla kävi niin yhdessä sinikieliterrassa, ja pikkumadot vilisti silloin pohjamatskuna olleessa terassimatossa (reptile carpet -tyylinen). Se matto meni roskiin

[Markku]

Minäkään en kovin aktiivisesti ole noita kasvatellut, mutta keväällä satuin kaivelemaan terraarion alustaa ja kas, sieltä löytyikin viime kesäinen jauhis laatikko, jonka madot loppui ja koppikset kuoli vihannesten puutteeseen jo syksyllä. No hieman kun tuota ravistelin niin jopas alkoi kuhina käydä hiutaleiden alla, purkki on täynnä pikkumatoja. En siis ole ainakaan puoleen vuoteen laittanut mitään tuoretta. Vois sanoa että TODELLA pitkä kierto kuoriaisesta madoksi, mutta käyhän se näinkin...

[Niina]

mutta on terraariossa sitten ruokaeläimiä tai lisäännyttämisohjelmassa olevia "arvokkaita" eläimiä niin aivan yhtä vakavasti ne on hoidollisesti otettava. Toinen asia on jos kerrotaan tahattomista epäonnistumista, ne saattavat auttaa muita olemaan tekemättä samoja virheitä mutta maininnat joissa "kehutaan" hyönteisten kuolevan kun niille ei anna tuoreruokaa eivät oikein edesauta harrastuksen eteenpäin viemistä.

Kyllä, oli tosiaan typerää mennä julkisesti "kehumaan" epäonnistuneilla jauhisviljelyillä. Eläviä olentojahan nekin ovat ja kun kasvatan niitä, niin ovat minun vastuullani. Vaikka aika kyseenalaista kunniaa taisin tuosta saada... Pyydän anteeksi, ja totean vain kliseemäisesti, että älkää tehkö niinkuin minä teen -vaan... :oops: :cry:

[Markku]

Niin no ei tietenkään ollut tarkoitus mitenkään kehuskella, nolo aloittelijan mokahan se kasvisten unohtaminen oli. Puolestaan se, etten heittänyt jäljelle jäänyttä massaa pois, oli laiskuutta. Olin nimittäin aivan varma ettei siinä ole mitään elämää, mutta toisin kävi.

Omasta puolestani nostan hattua niille, jotka kasvattavat monipuolista hyönteisravintoa itse. Minä olen kokenut sen tämän harrastuksen vaativimmaksi osaksi ja lisäksi en ole saanut itseäni siitä kiinnostumaan, niinpä olen jättänyt sen ammattilaisille. Pidän kyllä ostamistani hyönteisistä hyvää huolta ennen ruokintaa.

[Lauramummi]

Nää jauhikset ja buffalomadot olivat ensimmäiset, jotka hoivassani etenivät seuraavaan sukupolveen asti, ja molempien viljelmien alut sain kaverilta. Ne selvisivät hengissä, vaikken hoidosta juuri mitään tiennytkään. :oops: Parasta niissä on tietty se omavaraisuus, jos sulla on jauhis, sulla on ruokaa vaikka kenelle. Kuhina kummassakin laatikossa on ankara, seuraavaksi edessä onkin sitten eri kehitysvaiheitten lajittelu eri laatikoihin, onneksi on parin viikon loma...
Sirkkojen kasvatus sensijaan tuntuu olevan jonkinasteista salatiedettä, tähänmennessä olen saanut omista munitusalustoista KAHDEKSAN ( 8kpl)
aikuisia sirkkoja :roll: Ne ovat juuri tulleet sirmatusikään, ja ensimmäinen haudonta on käynnistynyt. Pitäkää peukkuja
Aikaisemmat ostosirkkani lienevät sitten olleet tuhkamunia tai jtn, kun pinheadeja ei tullut vaikka toimin parhaitten esapeltolaohjeitten mukaisesti. nih. :? ...kuolivat vain ketaleet.

[Lizard]

Millainen tämä pukki sitten on?? kuinka iso?
Ja pitääkö kotelot ottaa "turvaan?" vai voiko kaikki eri kehitysvaiheet olla samassa purtelossa?

meinasin nimittäin itsekkin, että alkaisin kasvattelemaan jauhiksia, kun tulee halvemmaksi.

[Lauramummi]

*bä-ääh* (hauskaa :roll: ) =aikuinen kuoriainen, parinsentin mittainen tummanruskea koppis...
Kannattaa erotella eri kehitysvaiheita, koska jos kaikki asuvat yhdessä ja aikuisia pukkeja on paljon, niin ne mieluusti popsivat kaikenkokoisia jauhomatoja. Ja silloin siis viljelmä syö itseään, mikä ei kai ole tarkoitus.
Meillä noukitaan koteloituneet samaan tötsään aikuisten kanssa, ja aina välillä palautetaan osa aikuisista luonnon kiertokulkuun ojanpenkalle.
Siinä elatuspohjassa missä aikuiset ovat asustaneet kehittyy taas aikanaan seuraava jauhis-sukupolvi...
Ja näin se marssi jatkuu.
Sama pätee buffalomatoihin/kanalakuoriaisiin myös.
Että tällaista touhua...

[tinde]

Jos aikuiset koppiaiset onkii pois jauhismatojen joukosta, kuka siellä niitä uusia matoja tekee?? :oops: En oikein ymmärrä..
Inhosta väristen olen yrittänyt saada itseni kiinnostumaan jauhisten ym kasvatuksesta, kova hinku kun kerran on ottaa kiinankellosammakoita.. :roll: .. ja pitäähän niiden ruokaakin saada!

[tintturan]

Eikös pikku partikset syö pääasiallisesti sirkkoja?
näin olen ainakin ymmärtänyt :?

Itse aloitin eilen sirkkojen kasvatuksen ja huh mikä meteli :cry: ......niin vaativaa se on,en tiedä kauanko noita jaksan kuunnella......

Kovia ovat ainakin munimaan mutta siitä eteenoäin en sitten tiedäkkään mitä tapahtuu.

Kuinka hyvin yleensä tuo haudonta onnistuu ja paljonkos siitä sitten uusia sirkkoja kehkeytyy?

[Lauramummi]

...ne aikuiset siirretään lisääntymään omalle ravintoalustalleen ja sinne ne munivat sitten. Ja siitä tulee taas uusi viljelmän alku.
Ja ne vanhaan boksiin jäljelle jääneet jauhikset saavat kasvaa rauhassa, koteloitua aikanaan ja näin se jatkuu...
Muuten sulla helposti on munia, toukkia ja aikuisia Yhä kasvavan ja vanhentuvan ruokamössön päällä, ja se ei taas ole kivaa elukoillekkaan.
Ei ole oikein muuta tapaa tietää missä niitä munia kulloinkin on, kuin siirtämällä aikuiset aina uudelle alustalle munimaan.
Olikohan tässä nyt pätkääkään sitä mitä kysyttiin :roll:
Laura