107 vastausta aiheeseen

[Mysli]

Harkitsen aksolotlin hankintaa ja nyt on tiedon haku käynnissä. Sain juuri luettua läpi kaikki tältä foorumilta löytämäni keskustelut tuosta otuksesta, mutta vielä jäi joitakin asioita epäselväksi, ehkä näihin sitten ei edes ole yksiselitteistä vastausta, mutta mielipiteitä ainakin olisi mukava lukea.

Pohjamateriaalista käyty keskustelu hämmentää. Lähes aina mainitaan, että soran on oltava kooltaan niin suurta, ettei aksolotli voi sitä nielaista, mittana on käytetty mm. eläimen päätä. Kuitenkin aksolotli voi kasvaa hyvinkin isoksi, jolloin alussa sopivan kokoinen sora jää lopulta ”pieneksi” ja on taas ihan helposti nieltävissä. Lisäksi olen aina kuvitellut sammakkoeläinten olevan jotenkin hyvin herkkiä kaikelle pohjaan kertyvälle mönjälle ja isokokoisen soran väliin jää kuitenkin hurjasti törkyä, eikö tuo sitten haittaa pohjaa tonkivaa aksolotlia ja sen ihoa? Tokihan pohja lapotaan puhtaaksi, mutta siltikin.

Akvaario johon otuksen aion sijoittaa on 120 litrainen, isompaan vaihdetaan jos alkaa näyttää tarpeelliselta. Tuo allas on ollut jo pitkään toiminnassa (tämän hetkiset asukkaat kaloja, jotka muuttavat muualle) ja siellä olisi siis varsin vakaa bakteerikanta. Pohjalla on hienoa hiekkapuhallushiekkaa, joka sekin on käytössä ollut jo muutaman vuoden, joten vaikea olisi uskoa sen olevan kovin terävää. Ajattelin opettaa aksolotlin syömään kädestä, joten voisiko tuon hiekan ajatella olevan turvallinen vaihtoehto, ei kai se sitä huvikseen ala nieleskellä? Voisin myös ajatella sijoittavani ruokintapaikan kohdalle paljon isoja laakeita kiviä, joten saisi aksolotli syödä ikäänkuin puhtaalta lautaselta sen mikä käsistä tippuu. Voinko siis säilyttää hiekan ja jos niin mitä sen kanssa on huomioitava? Vai vaihdanko pohjan soraksi, jolloin olisi mielenkiintoista kuulla siihen jokin muu peruste kuin se ettei kiviä saa syötyä.

Eläinkaupassa ollessaan tuo havittelemani yksilö on suostunut syömään vain ja ainoastaan surviaista. Kuinka helposti nämä oppivat ruokinnan suhteen pilalle, eli onko toivoa saada myös monipuolisempaa ruokaa uppoamaan mahaan asti? Entä kuinka hyvin aksolotli metsästää ruokaansa, sopiiko ravinnoksi elävät surviaisen toukat tai pikkuruiset ravunpoikaset? Ravunpoikasten kuori ei kai ole ongelma, jos heinäsirkkakin ravinnoksi sopii. Samoin jos suolisto kestää hyönteisen kovan kuoren, niin miten hiekanmuru voi olla sille riski.

Useassakin ketjussa kerrottiin miksi kalat ja aksolotli eivät sovi samaan akvaarioon ja yhdessä vastauksessa annettiin muiden syiden ohella esteeksi lämpötilan ja vesiarvovaatimusten erot. Takerruin sitten noihin vesiarvoihin, eli onko jokin happamuus ja kovuus ihanteellinen?

Sitten vielä kysymys kesyyntymisestä, kiinnostaa että oppivatko aksolotlit tunnistamaan hoitajansa, osoittavatko ne jotain erityisiä kesyyntymisen merkkejä ja miten älykkäitä olentoja nämä kaikenkaikkiaan ovat? En myöskään törmännyt tietoon sukupuolien välisistä eroista, eli voiko ne erottaa ja jos niin miten?

Mielenkiintoista sinänsä, että vaikka aiemminkin olen aksolotleja nähnyt, olen aina pitänyt niitä lähinnä kummallisina ja jopa rumina. Jostain syystä tämä yksi lähikaupassa uiva ruskea yksilö sitten tonki tiensä ajatuksiini. Otuksen vaatimuksista opiskellessa on sitten yllättynyt paristakin asiasta positiivisesti, kaikkea tuon syömää ruokaa talosta löytyy jo ja kohtuullisen pitkä elinikäkin kuulostaa mukavalta. Apua vain ja ajatuksia kokeneemmilta vain vielä kaipaisin voidakseni varmistaa, että pystyn tuolle viehättävälle otukselle tarjoamaan hyvin kodin.

[AsberGekko]

Hei Mysli,

Pohjamateriaaliksi tuo hieno hiekka käy hyvin, varsinkin jos sinulla sitä valmiiksi on, niin mitä sitä siis vaihtelemaan Omassa altaassani on englannin jokisoraa, joka tosin on pienempää kuin aksojen päät. Eikä mitään ongelmia ole ollut, ei niin puhdistuksen kuin aksojenkaan kanssa. Teräväsärmäisiä kiviä (tjms.) kannattaa muutenkin välttää sisustuksessa, sillä aksolotlin voi helposti kolhia itsensä uiskennellesaan innoissaan ympäri akvaansa.

Kädestä syöttäminen on varmin tapa estää mitään ylimääräistä joutumasta akson suuhun. Kuitenkin tähän ruokintatapaan totuttuaan aksot eivät välttämättä enää viitsi itse hankkia ruokaansa (eli altaaseen tiputettu herkku voi lillua aivan rauhassa akson nenän edestä ).
Eli jos aiot opettaa aksosi syömään kädestä, voit saman tien unohtaa elävän ravinnon altaaseen laittamisen. Tosin tämä perustuu vain omiin kokemuksiini, mahdollisesti omat elukkani ovat vain niin laiskoja yksilöitä, että saaliin perässä hikoilu ei kiinnosta.

Mielestäni aksolotlin olisi hyvä totutella syömään muutakin ravintoa kuin survarit. Saavathan nuo luonnossakin monipuolista ravintoa. Eli sanoisin, että mitä monipuolisempaa ravintoa aksollesi tarjoat, sitä paremmin se voi. Hyvää vaihtelua survareille ovat mm. ravut, kala, jauhikset, kastemadot, kärpäset ym. hyönteiset, ja pelletit. Myös kiekkomix (pakaste) kelpaa omille aksoilleni.

Tuosta kesyyntymisestä on vaikea sanoa, kyllähän ne nyt käteen tottuvat (Käsi näköpiirissä viestittää aksoille että ruoka-aika on lähellä ) eivätkä pahemmin säiky esim. akvan puhdistamisen aikana, vaan tulevat uteliaana viereen seurailemaan mitä tapahtuu.
Älykkyydestä en aio sanoa mitään. Joskus kyllä tuntuu, että pikkukaverit loukkaantuvat aika helposti. Jos ruokaa ei tulekkaan tai pelletti karkaa käsistä, niin nyrpistetään nokkaa ja tungetaan pää puskaan (Näin myös jos jostain syystä säikähdetään).

Sukupuolieroista neuvoisin kurkkaamaan www.axolotl.org

Onnittelut mahtavan valinnan puolesta. Voin vaikka vannoa ettet tule pettymään. Aksot jaksavat piristää huonoinakin päivinä, niillä kun tuo kestohymy ei petä

-AsberGekko

[Mysli]

Kiitos vastauksista.

Pikkuinen on nyt sitten ensi maanataihin asti eläinkaupan altaassa varattu-lappu lasissaan.

Laitan viikonloppuna tuohon altaaseen fluvalin suhteellisen pienen ulkosuodattimen, sen suodatusteho on kuitenkin parempi kuin nykyisessä sisäsuodattimessa ja jotenkin tuntuu, että ulkosuodatin aiheuttaa vähemmän "tärinää" joten varmaan siksikin parempi. Virtauksen saa varmaan kuriin pitkällä suihkuputkella ja tiiviisti alas takalasiin suuntaamalla, laitan vielä reilusti melalehtiä siihen eteen.

Altaan ajattelin sisustaa suurilla laakeilla kivillä ja matalalla jäävillä melalehdillä sekä jaavansaniaisella. Kasveista tulee tavallaan matto, joka peittää hiekan.

Eläinkaupan altaan veden lämpötila hiukan huolestuttaa, se on 25, pyysin keksimään keinoja sen vähentämiseksi. Otuksen iho näyttää kuitenkin hyvältä, ruokahalua sillä on ja liikkuu hyvin virkeästi ympäriinsä, joten ilmeisesti se ei ainakaan vielä ole suhteellisen korkeasta lämmöstä kärsinyt. Totuttaminen kotona pitää kuitenkin varmaan tehdä nyt sitten tavallistakin hitaammin ja varovaisemmin.

Tuntuu kyllä siltä, että varsin persoonallisen ja viehkeän otuksen olen kotiini kannettavaksi löytänyt.

[Mysli]

Jatketaanpa samaan ketjuun näitä ihmettelyjä. Aksolotli on nyt pari viikkoa ollut kotona altaassaan, nimekseen tuo sai Meemi.

Miten nopeasti ja helposti teidän muiden aksolotlit löytävät ruokansa? Meemi etsii apetta todella pitkään ja välillä hairahtuu haukkaamaan lehtiäkin, silmistä päätellen näiden näkö nyt ei varmaan ihan mahtava ole muutenkaan, mutta tuntuu, että Meemi etenee ja etsii ruokansa lähinnä tunto- ja hajuaistin avulla. Ihanko normaalia on tämä?

[Aasi]

miten sen veden lämpötilan saa sopivaksi

[^BadGirl^]

Omakohtaisista akso kokemuksista voisin hieman kertoilla, mikäli kiinnostaa lueskella..

Hommasin itelleni kaksi albiinoaksoa (BTW ne on suloisen näköisiä, eikä mitenkään rumia.. todella ihania!) silloinen tankki oli 160 litranen.. ajattelin että se on juuri sopiva noille kahelle.. pohjalla mulla oli semmosta ilmeisesti jokisoraa (maksimissaan peukalonpään kokosia pyöreähköjä kiviä) jotka jo hetken päästä jouduin vaihtamaan isompiin aksojen kasvaessa, meinasin saada sydärin kun huomasin että Kupla oli ottanu semmosen kiven suuhunsa eikä suostunu sylkäsee sitä ulos! Pöhkö piti sitä kiveä pitkään suussaan ennenkuin suostu luovuttaa ja sylkäs sen pihalle.. Noh, jokisora vaihtu sit semmosiin isohkoihin pyöreisiin kiviin, jotka oli paaaljon niitten päätä isompii.. Noh.. siinäkohtaa kun öttiäiset alko olee noin abauttiarallaa 28 sentin pitusii, näytti tankki niihin verrattuna pieneltä, joten päätin lähteä kattelemaan uutta tankkia..

Sitten oltiinkin hetkenpäästä lähes 1000-2000 euroo köyhempii, kun matkaan lähti 500 litranen allas kaikkine hörtteineen, suodattimet, hiilidioksidilevittimet ja kaikki meni uusiks... samoin akvaarion jäähdytin, kun eihän ton pienen tankin jäähdytin tohon isoon riittäny.. uuden jäähdyttimen osat ja jutut tuli maksaa joku 300-400 euroo.. (en ees haluu tietää tarkalleen kuinka paljon mikäkin makso) Tohon isoon tankkiin laitoin hienosta hiekasta pohjan, kun tosiaan akvaarion putsaaminen niitten kivien kanssa oli todella *ittumaista.. että suosittelisin muillekkin suoraan sitä isoa tankkia muillekkin.. säästää pikkusen rahaa kun pidemmänpäälle ajattelee, kun ei tartte niitä vehkeitä ostaa ku suoraan siihe isompaan..

Niin ja semmosen jutun aattelin viel sanoa, että kannattaa laittaa vesi virtaamaan ihan veden pintaan, niin ettei pohjalle tuu virtausta, meinaan alussa meillä ton "spraybaarin" (en tiiä miten toi kirjotetaan oikein mut kuitenki) imukuppi toisesta päästä oli pettäny, jollon toi niinku vajos toisesta päästä pohjaanpäin, no Aksuhan se tietty veti herneet nenään ja meni mökkiin, ei suostunu tulee ulos sieltä eikä syöny viikkoon.. ja mulla meni pari päivää aikaa tajuta mistä oli kyse, ihmettelin vain miksi toinen mököttää.. sillon me laskettiin vielä akvaarion lämpötilaa jolloin aksot "paranee" nopeemmin.. Onneks se sit rupes taas syömään kun oli huomannu et tankin tila oli normalisoitunu ja kaikki oli taas ok.. Tästä opimme että pienetkin muutokset saa aksot turhaan stressaantumaan..

Ruoan suhteen noi meitin möllit ei mitään hirveen nirsoja oo, vaikkakin havaittavissa on että survarit on noitten lempparia.. kädestä nuo on oppinut syömään, eikä tosiaan hirveesti kiinnostu mistään mitä sinne tankkiin vaan "pudottaa".. Enkä näe tarpeelliseksi mitään "lautasta" ölleille, kun ne tulee aika hyvin vastaan sitä ruokaa, ettei ne sitä hiekkaa syö.. ja jos sitä joskus niitten suuhun menee, niin ne kyllä sylkee sen ennemmin ulos kuin nielee sitä.. ja olen kuullut ettei toi hieno hiekka niille pahaa tee, kun se mahtuu tulee niitten elimistöstä läpi mikäli ne sitä vahingossa syödessään nielee...

Meiän tankissa ei mitään kasveja voi laittaa aivan kiinni laseihin, olen jättänyt semmoset "kävelyväylät" lasien eteen, kun kyllästyin istuttamaan aina uudestaan ja uudestaan kasvit sinne pohjaan.. kaikki kasvit jotka oli niitten mielestä liian lähellä niitten "kävelyreittiä" ne kaivo juurineen pois tieltä.. tämän takia ei toi meitin tankki mitenkään maailman kaunein ole, mutta toimiva aksojen kannalta..

Nyt olen höpöötänyt niin paljon etten enää muista pitikö mun jostain tietystä kirjottaa, mut on tos nyt jotain omakohtasia kokemuksia.. toivottavasti tosta on jotain hyötyä..

[Eetteri]

Aksolotlipari saapuu huomenna kotiin. Akvaario on valmiina ja puuttuu enää vipeltäjät.

Veden syvyydestä on ollut juttua, mutta jäin miettimään syytä siihen miksi akvaa ei täytetä ylös asti. Johtuuko se siitä, että aksot luonnossa elävät matalassa vedessä? Onko "liian syvästä" vedestä jotakin haittaa.

Millä olette hoitaneet veden viilennyksen (esim. kesällä)?

Mitkä kasvit on koettu parhaiksi aksoille?

[thamus]

Millä olette hoitaneet veden viilennyksen (esim. kesällä)?

Tämä minuakin kiinnostaisi. En ole saannut muuta kuin laitettua jäätä sinne silloin tällöin ja tuuletin mutta sekin vain silloin tällöin ettei aiheuta stressiä.

[Yöapinasumutin]

Minua kiinnostaa että mistä niitä vedenjäähdyttimiä voi ostaa?

[SiriusAng]

Jäähdyttimiä voi ostaa/tilata ainakin joistakin akvaarioliikkeistä, mutta hinta on melko suolainen. Esim. Helsingin Akvaariokeskuksessa n. 100 litraisiin tarkoitettu jäähdytin maksaa 300 euroa (tehokkaampiakin kuulemma on ja niistä kannattaa kysyä erikseen tuossa joku hinnasto tehokkaammista http://www.swelluk.c...coolers-45.html ). Jotkut ovat myös rakennelleet niitä itse jääkaapeista tai pakastimista.

Itsellänikin on ns. ajankohtaisena kysymys siitä miten saisin akvaarion veden viilenemään alle huoneenlämmön joten jos vain jollakin löytyy ohjeita ja vinkkejä, niin otetataan mielenkiinnolla vastaan. (pitäisiköhän tämä jäähdytin keskustelu siirtää kokonaan toiseen ketjuun..?)

[Vega]

Itse olen viilennystä tarvittaessa heittänyt veteen päivittäin tarpeellisen määrän jääpaloja, turvallinen ja halpa tapa.

Jääkaapista tai pakastimesta rakennetun vedenviilentimen kanssa olisi lähtökohtaisesti aihetta olla varovainen jos ei ole sähkömies, siinä kun leikitään vedellä ja 220V jännitteellä mikä on huono yhdistelmä. Jos viilennyslevyn laittaa lasin ulkopuolelle voi aiheuttaa lasin halkeamisen, jos taas se laitetaan veteen niin suojaeristyksessä voi tulla vaikeuksia.

Jos olisin sähköisen viilentimen tarpeessa rakentaisin sen autoon tarkoitetusta kylmälaukusta: 12V jännite on turvallinen, lämpötilaa ei tarvitse yleensä alentaa kuin pari astetta ja vettäkin on pyrstösammakoilla yleensä varsin kohtuullisesti.

[SiriusAng]

Jääpaloissa/kylmäkalleissa vain on se ongelma, että niitä saisi olla lisäilemässä kokoajaan jos on lämminkämppä. Matelijoilla se ei ole kai niin justiinsa, mutta kaloille tulee herkästi ongelmia uimarakkoihin jos altaan lämpöheilahtelee jatkuvasti lämpimästä kylmään.

Tuo veden ja sähkön yhdistäminen on kieltämättä aina hieman riskaapeliä. Yksi jäähdytyskeino mikä itselläni on tällähetkellä syynissä koostuu pienestä jääkaapista/pakastimesta, leskusta ja pumpusta. Tarkoitus olisi akvaariopumpun ja letkukasan avulla ohjata akvaariosta vettä esim. jääkaappiin (siis edelleen vesi kulkee vain sielä letkun sisällä) letku olisi tarkoitus ujuttaa kaappiin hajottamalla se esim. tiivisteen kohdalta, josta se letkun kierrettyään palaisi viilentyneenä takaisin akvaarioon. Tehokkuudesta en tiedä. Tuntuipas taas sekavalta selostukselta, ehkä joku nappasi pointin mitä ajoin takaa.

[Vega]

Kylmälaitteen sisällä oleva letkukieppi on itse asiassa erittäin käytännöllinen idea koska silloin ei tarvitse hajottaa itse kylmälaitetta ja muokata tekniikkaa, saatikka sitten tökätä sitä sisälle akvaarioon. Käytännössä kaapin pitää olla akvaarion pintatason yläpuolella jotta vesi valuu painovoimalla takaisin altaaseen mutta halvaksi se ainakin tulee hankintahintojen puolesta kun noita vanhoja kaappeja saa usein jopa ilmaiseksi. Voi olla käytännöllistä porata letkun kokoiset reiät suoraan seiniin tai pohjaan / kattoon ja tiivistää tarvittaessa silikonilla tai uretaanilla.

[SiriusAng]

Jups, tuo halpuus olisi mielestäni myös isoplussa, samoin kylmyyden jonkinlainen säätömahdollisuus olisi tuossa valmiina. Tarpeeksi tehokasta pumppua käyttämällä saadaan myös akvaarion alapuolella olevassa letkukiepissä vesikiertämään (vrt. ulkosuodatin). Tosin sähkölaskunkannalta olisi tietenkin kivempi jos pärjäisi mahdollisimman pienelläpumpulla. Lisäksi työnalla on vielä ns. suljettu vesikierto eli yritys estää roskia ja vierasesineitä pääsemästä tukkimaan pumppua. Tässä olisi myös etuna se ettei altaaseen jouduta suoraan pumppaamaan kylmää vettä vaan viilentyminen tapahtuisi tasaisemmin. Ehkä.

Sen verran varoitusta kaappien porailuun (ettei kukaan tätä ketjua lukeva lähde suinpäinriehumaan), että kannattaa ottaa hyvin tarkkaan selville (valmistajalta/huoltoliikkeestä), mistä kohdasta uskaltaa jyrsijä sillä kuulemma nykykaapeissa saattaa olla yllättävissäkin kohdissa kaasuputkia ja sähköjohtoja. Tämä tieto tosin perustuu vain kavereihini jotka ovat käyneet purattamassa kaappeja tietokoneitaan varten. Tosin kaapinoven pitäisi kai useimmiten olla suht turvallinen kohta ja saisi silti vielä varmasti kaapinoven kunnolla kiinnikin (toisin kuin tiivisteen kohdalta mentäessä), ettei tule turhaan jäähdytettyä isollarahalla koko huonetta.

Mut tarkoitus olisi bongata jostain sellainen pieni coca-colakaappi ja tehdä siitä kevyt testiversio. Kokeilla miten tuo käytännössä toimii ja kuinka isoja vesimääriä sillä saa jäähdytettyä ja miten kylmäksi, kun altaan lasit etulasia lukuunottamatta on päällystetty mahdollisesti styroksilla tms eristeellä (tätä en ole ehtinyt vielä selvittää) ja huoneenlämpötila on n.27 astetta. Testialtaana toimii tuo 80 litrainen karanteeniallas ja tarkoituksena on testata myös noita eritapoja asetella kaappia/letkua, suljettua/avointa vesikiertoa yms.

[Vega]

Käytännössä ennakoivan testin voi tehdä normaalillakin jääkaapilla että saa jonkinlaista haarukointia kaapin tarvittavaan kokoon.

-Letkuun mahtuu suhteellisen vähän vettä eli jos mittaa metrin pätkään menevän määrän ja arvioi kaappiin laitettavan letkun pituuden niin saa viilentämisen kohteena kerrallaan olevan vesimäärän litroissa.
-Sitä kun vertaa pumpun tehoon saa helposti selville ajan jonka vesi on viilentämisen kohteena.
-Tätä voi sitten verrata siihen miten paljon vastaava määrä vettä viilenee samassa ajassa. Letkun seinämät ovat suhteellisen paksuja ja muutenkin aika hyvin lämpöä eristäviä mutta toisaalta niiden pinta-ala verrattuna vesimäärään on erittäin suuri. Yksinkertaistettuna voisi mitata miten paljon muovipulloon laitettu litra 27-asteista vettä viilenee tietyssä ajassa ja miten paljon se kaadettuna 9 litraan 27-asteista vettä sitten laskee lämpötilaa (eli jos 10% altaan vesimäärästä on kerrallaan viilentimessä ja ehtii todella viiletä siellä).

Matematiikalla saa laskettua aika hyvin tarvittavan viilennystehon / letkun pituuden ja kaapin koon valmiiksi.

Suljettu kierto letkun kanssa saattaa olla tehotonta koska letkun seinämät ovat suhteellisen hyvin eristävää materiaalia. Eli veden viileneminen kaapissa on hidasta ja samaten akvaarion puolella letku viilentää hitaasti tai sitä tarvitaan turhan runsaasti. Metalliputkesta tehty järjestelmä olisi tehokkain lämmönluovuttaja. Käytännössä avoimella kierrolla ei altaaseen varmaakaan saa luotua kylmää pistettä mutta kokonaisuutena viilennys saattaa olla nopeampaa koska puolet letkun eristystehosta on poissa. Toisaalta suljetussa letkussa voisi pitää suolavettä (tai oikeastaan kylläistä suolaliuosta) tai etanolia jotka ovat pakkasasteissakin nestemäistä: kaappi voi olla pakastin mikä on kokoonsa nähden paljon tehokkaampi viilentäjä.

Ja akvaarion eristäminen tosiaan auttaa huomattavasti.

[mainajainen]

Heissuli vei!Tungimpa itseni tänne ihan nuitten aksojen hankintaa suunnittelevana..Mulle tulee eteen hiekan hankinta tohon isompaan pyttyyn...Aikaisemminkin on ollut suunnitelmissa vaihtaa fisuille hiekat, mut nyt kun aksot tulevat kanta vahvistui enemmän..(kalat siis poistuvat aksojen alta)
Eivät vissiin kauheemmin kasveja aksot nutustele?Eli jotain horsmakkeitakin voi akvaan laittaa?Jossain lueskeli etteivät suuremmin mitään piilopaikkoja tarvitse, mutta mitä itse olette aksoille laittaneet ns.suojapaikoiksi?

[Abednego]

Omat aksot eivät kasveja näyki muutakuin joskus harvoin syöttö tilanteessa saattaa haukata mutta ei ne niitä syö. Kasvit kuitenkin kannattaa valita sen mukaan että niiden tulisi kestää viileitä oloja ihan kaikki kasvit eivät sovellu alle 20 asteen veteen. Itselläni on pienemmässä tankissa vain yksi piilo johon mahtuu molemmat samaan aikaan ja olen huomannut että isommassa tankissa sitten on useampi piilo ja itse olen ainakin sitä mieltä että on hyvä olla joku/joitain piiloja. suosittelen tutustumaan myös www.axoloth.org sivuihin ja rekisteröimään itsensä tuonne www.caudata.org foorumiin sieltä saat nopeasti asiantuntevaa neuvoa toisinkuin täältä

[mainajainen]

Joo täytyy varmaan kirjautua sinne..Englannin lukeminen ja ymmärrys sujuu, mutta kirjoittaminen vähän ontuu ja varsinkin jos jotain akvaario sanastoa täytyy käyttää... 0_o
Sen takia tietenkin suunnistin ensitöikseni tänne suomenkieliselle sivustolle, josta ajattelin hiukan neuvoa antavaa löytäväni =)
Ruokinta yms. muut jutut ajattelin kanssa täältä tarkistaa, kun en ole varma ymmärränkö ihan kaikki in english...

[Joonas]

www.axoloth.org

Sormi varmaan lipsahti viimeisen kirjaimen kohdalla, varmemmin perille pääsee osoitteella www.axolotl.org.

Caudata.orgin foorumeita pääsee lukemaan rekisteröitymättäkin, joten koukkuun jääminen on aina vain helpompaa

[Abednego]

Hyvä että korjasit en yhtään huomannut näppäily/ajatus erhettäni.