Keskustelua on siistitty 20.4.2008. -Suzume-mode


Olisin hankkimassa nuolimyrkkysammakkoa. Olen juuri kokoamassa terraariota niille. Sinne tulisi sellaisia eksoottisia kasveja ja suuri kosteus, myös vesialue tietenkin. Mitä suosittelisitte? D.Pumilio, D.Auratus, D. ticoritius vai mikä olisi helpoin? Mitä laitteita se vaatisi ja mistä sen saisi? Hinta? -kiitos-

Huomioithan että banaanikärpäskasvatus on ehdoton aloitus. Siis jotta pääsisit alkuun sammakoidesi kanssa..
Se ei sinänsä ole vaikeaa, voit tilata kärpästen ruokajauhetta Saksasta tai sitten tehdä sen itse. Ohjeet varmaan löytyvät täältä jostakin...
Mutta kannattaa kuitenkin kasvatella niitä kärpäsiä ensin jonkin aikaan jotta homman saa toimimaan. Kärpäspullot saattavat esim homehtua helposti joten kannattaisi sitten olla hyvä suunnitelma B mistä kärpäsiä saa jos pullot homehtuvat. Sammakot kun tarvitsevat ruokaa joka päivä eikä niille voi sanoa että kärpäset kuolivat...

Jatkan vielä että D. auratukset ja D. leucomelakset ovat Ruotsista haettaessa hinnoissa n. 200 kruunua... azureukset ovat kalliimpia.
Suomessa ei taida sammakkoja vielä olla myynnissä???
N. 5 sammakkoa olisi hyvä ottaa heti alkajaisiksi...

D. auratus, tinctorius ja leucomelas on hyviä aloitusnuolimyrkkyjä. Ne on sen verran suurikokoisia, että niille voi hätätilassa tarjota pieniä sirkkojakin. D. pumiliota et löydä mistään, sillä niitä on hankalempi lisäännyttää, ja ovat myös kooltaan pieniä. Banaanikärpäsviljelmän saa aika hyvin pidettyä homevapaana, kun laittaa sekaan viinaetikkaa. Meillä on melko hyvin toimiva pohjaresepti, joka ollaan osittain itse kehitetty. Resepti pitäisi löytyä täältä jostain Matiaksen laittamana...

onko nämä nuolimyrkyt kuinka myrkyllisiä? mitä varotoimia yleensä sovellatte? ja antakaas inffoo näistä kaikist nuolimyrkyist...

Osa nuolimyrkyistä voi tappaa ihmisen ja osan ei. Vaarattomimpia nuolimyrkkyjä ovat mm. D.Auratus, D.Azureus jne... mitä vielä...

Tietoa nuolimyrkkysammakoista:

http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/index.html

http://kotisivu.dnainternet.net/sanleh74/index2.htm .



- Asta

On yleisesti oletettu että terraarioissa pidettävät nuolimyrkkysammakot ovat vaarattomia (muutamaa Phyllobates- suvun edustajaa lukuunottamatta). Tosin tämän tästä saa kuulla että nuolimyrkkysammakoiden oletettu myrkyttömyys ei olisikaan niin yksinkertaisesti selitetty ravinnon avulla.

On siis oletettu että nuolimyrkkysammakot kehittävät myrkkynsä pääasiassa ravinnostaan jota ne syövät luontaisilla elinalueillaan. Terraarioissa sammakoiden ravinto taas koostuu lähinnä banaanikärpäsistä ja hyppyhäntäisitä joista sammakot eivät saa kehitettyä myrkkyä.

Kaikista nuolimyrkkysammakoista myrkyllisimmät lajit löytyvät Phyllobates- suvusta. Kuuluisin näistä lienee kaunis keltainen Phyllobates terribilis.

Varotoimista voi manita sen verta että emme käsittele sammakoita juuri lainkaan. Siivouksen ajaksi sammakot siirretään karkkipurkkiin "kuppi taktiikalla" eli sammakko hätyytellään muovimukiin joste se taas kaadetaan karkkipurkkiin. Joskus on tullut sammakoihin koskettua ja siitä olen hengissä selvinnyt

Niina

Itse käsittelen sammakoitani (D. leucomelas) myös "kuppi-taktiikalla" mutta olen myös kuullut että käsien iho on saattanut turvota ainoastaan käsittelemällä nuolimyrkky-terraaroiden sammalta...
Joten varovaisuus kunniaan varsinkaan jos ei tiedä kuinka herkkä on.

Mihin tämä tieto perustuu? Kannattaisiko jättää vastaaminen niille, joilla on oikeasti tietoa. Myrkyistä kuitenkin puhutaan...

Vähäistä tietämystä vaatimattomalla ymmärryksellä:

Yheksäkytluvun lopulla tehdyn tutkimuksen (koitan etsiä tiedot) mukaan myrkkynuolisamppien myrkyllisyys tulee kokonaisuudessaan ravinnosta. Samppien ravinnokseen käyttämät muurahaiset ja muut pienet hyönteiset pitävät sisällään ravintokasveistaan saamiaan alkaloideja, joista samppien elimistö syntetisoi myrkkyä ja kerää sen rauhasiinsa.
Näinollen väittämä hoidokkisamppien myrkyttömyydestä pitänee suurelta osin paikkansa.

Vastaani on tullut myös väittämä, että Mantella-suvun madagaskarilaisilla sammakoilla on lähes täsmälleen samanlainen myrkynkehityselimistö.
Onko kukaan muu kuullut moisesta?

Joo, lipofiilisiä alkaloidejahan tuossa myrkyssä on ja esim. Dendrobates pumilion myrkkyn nämä tulevat Rhinotus purpureus -tuhatjalkaisesta. Mantelloilla on tietääkseni hyvinkin samanlainen systeemi. Myrkky sisältää pumiliotoksiini-, allopumiliotoksiini- and homopumiliotoksiinialkaloideja. Terraario-oloissa nämä toksiinit häviävät, mutta tulevat takaisin jos sammakot saavat ravinnon mukana alkaloideja (Daly et al. 1997). Eli myrkky häviää terraario-oloissa ainakin suuressa määrin. Täytyy kuitenkin aina muistaa että ihoeritteissä saattaa potentiaalisesti olla pieniä määriä toksiineja.

Daly J.W.; Garraffo H.M.; Hall G.S.E.; Cover J.F. 1997. Absence of skin alkaloids in captive-raised Madagascan mantelline frogs (Mantella) and sequestration of dietary alkaloids. Toxicon 35(7), 1131-1135.

Ainakaan D. auratus ja D. tinctorius eivät ole meillä aiheuttaneet mitään iho-oireita tms. vaikka olen niitä joskus paljain käsin siirrellyt. Myös terraarion siivouksen teen paljain käsin, eikä mitään yliherkkyyttä ole ilmennyt. Ravintona sammakoilla banaanikärpäset ja harvakseltaan sirkat.

Nämä sammakot ovat yleisimpiä myrkkyjä joita pidetään terraariossa ja ne ovat myrkystä myrkyttömimmistä päästä.

Näin olen lukemani perusteella ymmärtänyt ja olen sammakoista lukenut erittäin paljon!

Ne ovat yleensä myrkyttömämpiä verrattuna vaikkapa Phyllobates-suvun lajeihin, joita myös terraariossa näkee. Mutta jos unohdetaan "terraariolajit" ja puhutaan kaikista nuolimyrkkysammakoista (heimo Dendrobatidae) niin esimerkiksi Colostethus-suvusta löytyy käytännössä täysin myrkyttömiä lajeja. Eivätkä nämä enää ole edes kovin värikkäitä, vaan sellaisia "tavallisen ruskean sammakon" näköisiä pikkusakuja. Siksipä niitä ei terraariossa juuri pidetäkään.

Jo jonkin aikaa olen mietiskellyt nuolimyrkkyjen laittamista, vastapainoksi kääryleille ja rötköttävälle iguaanille, jotain pikkunättiä.

Hankinta ei välttämättä ole ajankohtainen vielä aikoihin, tapaan yleensä tehdä tällöiset päätökset pitkän kaavan kautta. (ja hyvähän se on että kerkeää vielä miettimään puolin jos toisin)

Päällimäisenä oli mielessä kysymys, että voiko esim. D. auratus, D. azureus ja D. leucomelas lajeja pitää samassa terraariossa? Olisi hienoa saada paljon erinnäköisiä samppeja samaan kokonaisuuteen. Nämähän ovat kutakuinkin kaikki saman kokoisia ja samanlaiset olosuhteet vaativia, vai olenko jo pahasti hakoteillä?
Tottakai ymmärrän että sammakkojen lukumäärän noustessa kasvaa myös terraarion koko!

Onko näillä mitään rajoitteita sukupuolien suhteen, esim. saako samaan astiaan asuttaa useampia koiraita? Ja kuinka sukupuolet sitten erottaa..??

Jos näihin kysymyksiin saisi vastauksia, voisi pikkuhiljaa viedä suunnitelmaa etiä päin!