Minulla on tämmöisiä "ongelmia".

En pysty arkena menemään nukkumaan ellen ole tarkistanut herätystä moneen kertaan, vaikka tietäisin, ettei se herätysaika ole muuttunut ollenkaan.

Kun olen matkalla jossain, tarkistan aina, että kaikki on mukana ja oikeassa järjestyksessä: kännykkä, huulirasva, astmalääke ja lompakko.

Kaiken pitää olla huoneessani oikeassa järjestyksessä. Kun kaverini tutkivat tavaroitani, he pistävät ne aina väärään paikkaan. Kavereiden lähdettyä on inventaario käynnissä huoneessani. Sama pätee puhelimeenkin.

Ennen kouluun lähtöä tarkistan moneen kertaan, onko oikeat kirjat mukana.

Jos joku kysyy: "Paljonko kello on?", katson kelloa, mutta kun pitäisi sanoa kellonaika, en enää muista sitä ja joudun katsomaan uudelleen.

Minä aina yli-innostun kaikesta hieman suuremmasta asiasta.
Olen saamassa leopardigekon kesällä, mutta olen nyt jo suunnitellut sisustuksen ja ostettavat terraariotavarat. Minä olen jopa kasvattanut jauhomatoja viimeiset kaksi kuukautta, jotta gekolla olisi syötävää valmiiksi.

Heti kun 1. päivä huhtikuuta ostin ekat tuliliskoni, niin yrittivät tietenkin parina päivänä päästä pois akvaariosta, kun stressasivat vielä. Vaikkakin joskus pääsivät vedenpinnan yläpuolelle lasissa, tosin vain pää ja etujalat pääsi ja sitten tipahtivat kokonaan veteen, niin silti laitoin aina heti luukut kiinni. Jos laitoin luukun auki ja kävin vessassa, olin et ''herranjestas, luukut jäi auki!!''
Mut nyt tiedän, et se on aika pieni mahdollisuus et pääsevät ylös, kun vedenpinnan yläpuolellakin on seinää/lasia yli 10 cm, ja luukut ovat hiukan keskenpänä, eivät ihan reunoissa. Just ja just siis saavat etuvartalonsa pinnan yläpuolelle.

Nyt on taas toisin, unohtelen ihan koko ajan luukkuja auki, osittain siksi että ''tiedän'' etteivät pääse karkuun ja akvaarioon alkaa kertyä sitä hajua jos luukut on kiinni. Nytkin ovat olleet koko päivän (ainakin 7 tuntia) auki, pitäis ehkä mennä laittaan kiinni! Vähän unohtu :uups:

¨
Ja sit se aina kun menen nukkumaan, vedän kädellä mahdolliset hiekat ja roskat pois sängyltä, suoristan aluslakanan ja menen vasta sitten nukkumaan.
Ja aina, ihan aina katson vähintään kahteen kertaan peräkkäin, missäpäin akvaariota liskot ovat. Ekana yönä kun mulla olivat, niin 10 min välein ainakin klo. 21.00-00.00 onko liskot akvaariossa (vaikka kannet oli kiinni) ja että onko niillä kaikki hyvin, pärjääköhän ne

Ja sama juttu kuin MDV96:sella, aina kun pkaton kelloo ni unohan niinku periaattees kattoo ajan ja katon sen pian uudestaan

MDV96 kirjoitti:
Kylläpäs kuulostaa tutulta! Pikkuhiljaa alkaa muistamaan lisää näitä omia outoja juttuja...

Minä myös joudun työpäivinä herätystä pistäessä tarkistamaan n. 10 kertaa, että kännyssä varmasti on herätys...Ja oikeaan aikaan vielä. Joudun myös tarkistamaan, että akkua on varmasti niin paljon, että se riittää herätykseen asti. Usein laitan kännyn silti lataukseen, vaikka siinä olisi monta "tolppaa" vielä jäljellä...Ihan vaan sen takia, josko se salaa nukkumisen aikana vaikka tyhjentyisi!

Tuo kellonajan katsominen, ja sen unohtaminen heti samaan aikaan on tuttua myös. Katson usein itseäni varten kelloa (kaivan kännykän jostain esiin) ja katson se, mutta tajuan hetken päästä etten katsonutkaan sitä niin, että muistaisin mitä se on...

Jos innostun jostain asiasta, niin haluan saada sen heti..Mielellään jo eilen Jos päätän aamulla, että haluan kaupasta uuden pöydän..Niin se pöytä on saatava heti samana päivänä...Ja on ihan tuskaa jos pitää odottaa esim. HUOMISEEN!

Kyllä sitä ihminen on höpsö

Mulla ja monella tutulla on "Sulo Vileen sydrooma".[Sulo Vileen on siis hahmo tästä 90luvulla tulleesta Tankki täyteen sarjasta joka aina osti kaikkeea kun "Halavalla sai" ja välillä sen takia joutui ongelmiinkin kun ei osannut hillitä itseään.] Halpahalleja on niin vaikee kiertää, että ostaa vaan sen mitä tarvii. Kun jos ei mene heti kassalle, mukaan tarttuu muutakin halpaa ja "kätevää" tavaraa. Sit herkkujakin tulee hamstrattua tarjousten perusteella niin siinäkin "säästää" ettei tarvii niin kalliilla ostaa jos tarjouksen jälkeen tulee esim. suklaanhimo.

Kaikkein pahin on käydä Bauhaussissa kesällä, siel on niin kivoja kasveja niitä on niin kivaa ostaa halvalla kotiloiden terraarioon. -.-

^^

Sama vika täällä
Katson kelloa ja totean perään, että mitähän se olikaan ja eikun uusiks.

Ja kun innostun jostakin niin odottaminen on tuskaa. Aina vaan asiat ei ole itsestä kiinni.
Sitten sulle sanotaan, että "mietitään nyt ihan rauhassa", voi kiesus! Hetitännekiitos.

Hehhee obsessiivis-kompulsiivinen käytös kulkee käsi kädessä herppiharrastuksen kanssa? No ainakin matelijat on siitä kivoja, että ne eivät sotke kotia tai pidä meteliä

Omia omituisuuksia:

- jos teen esim. voileipiä tai laitan ruokaa lautasille itseni lisäksi muille, teen omat ruokani aina oikealle puolelle. En osaa syödä vasemmalle tehtyjä ruokia Jos joku muu tekee minulle vaikkapa voileipää, ja se on vasemmalla, siirrän sen oikealle.

- en syö juuston reunoja, en ensimmäistä enkä viimeistä palaa. Leikkelepaketista syötän ensimmäisen palan vaikka kissalle, jos kukaan muu ei sitä halua.

- en tykkää kävellä ihmisten vasemmalla puolella.

- solmin käytetyt kauppakassit aina tietyllä tavalla vetosolmulle, ja kiusaus huomauttaa asiasta eri tavalla solmiville on suuri.

Nyt just ei tuu muuta mieleen. En siivoa pakkomielteisesti tai tarkistele asioita, ja niinpä olenkin kerran jos toisenkin lähtenyt kotoa ilman avaimia tai puhelinta...

Tr1n1ty kirjoitti:Tuli vielä mieleen, että minulla on pakkomielle kelloihin. Rakastan kelloja! Niiden tikitys on rauhoittavaa ja niitä on kiva katsella... Omassa huoneessani on 6 kelloa ja lisää aion hankkia!

Varmasti ärsyttävin tapani on se, että olen mielestäni lähes aina oikeassa ja jos joku esittää eriävän mielipiteen, haluan perustella oman kantani ja teen sen niin monta kertaa, että kaikki varmasti ymmärtävät, miksi ainakin juuri minun näkökantani on oikea.

Olen neuroottinen, jos kuulen keskellä yötä jonkun rasahduksen tai kolahduksen tms. On pakko nousta sängystä ja etsiä mistä ääni olisi voinut tulla. Vaikkei mitään selitystä löytyisikään, tarkistan silti koko kodin, että terrassa on kaikki ok, jääkaapin/pakastimen ovet on kiinni, uuni, kahvinkeitin tms ei ole päällä ja lopuksi vielä kurkin ikkunoista, ettei ulkona tapahdu mitään kummallista. Tämän jälkeen onkin levollinen olo jatkaa unta ;0)

Pari kertaa lukkojen taakse jäätyäni olen myös oppinut tarkistamaan, että avaimet on aina mukana, ennen kun ovi laitetaan lukkoon.

...ja noista herätyskelloista. Niitä on oltava soimassa vähintään kaksi, mielellään kolme, koska on riski, että niistä loppuun paristot keskellä yötä tai yksinkertaisesti nukahdan sen ensimmäisen soiton jälkeen, eikä torkku ollutkaan päällä...

paputtaja kirjoitti:
Heh mulla on kanssa tätä vikaa mutta ehkä se on enemmän sillä linjalla että torkutan sitä niin kauan että muut ärsyyntyy.. nykyisin en torkuta kuin kerran ja menen sohvalla jatkamaan unia ja torkuttelen omissa oloissani

paputtaja kirjoitti:Sama vika Moni kokee sen vänkäämisenä, minä taas ajattelen sen olevan tehokasta argumentointia

Mulla ei kauheasti pakkomielteitä ole. Miestä jaksaa huvittaa se ainoani; makuuhuoneessa sänky on ehdottomasti pedattava ennen verhojen avaamista. Huolimatta siitä, että kukaan ei näe meille sisään.

Tr1n1ty kirjoitti:
Mun kännykkä herättää vaikka siitä olis akku loppunu.

Pakkomielteitä mulla on niin paljo että loppuis varmaan tila palvelimelta ennenku saisin kaikki kirjotettua ylös.

Morre kirjoitti:
Mul joskus sitten, kun tarpeeksi monta torkkua laittaa ja viimein pääsee ylös niin eikös sitten kaupungilla hokaa et on just sen verran akkua, et puhelin pysyy päällä ja näkee kellon. Mun toi puhelin on siit hassu jos rämpyttää sitä paljon ja tekee tiettyi asioita paljon joka saa virran loppumaan nopeeasti. Jos on päivä, etten tarvii torkkuja niin akkukin on täydessä latingissa. Herätyskellon pentele kuluttaa akkua, jos on niitä en halua nosta sängystä päiviä.

Morre kirjoitti:
Mä harrastan kans tätä, vaikka ikkunan edessä on parikymmentä metriä pihaa, sitten tie, sitten taas parikymmentä metriä pihaa ja sitten vasta naapureiden talo.

Säilytän yövaatteitani tyynyn oikealla puolella peiton alla. Tähän tosin voi vaikuttaa sängyn toisella puolella oleva seinä, mene ja tiedä.

Mopolla ajaessani iskee välissä tarve tarkastaa että taskuissa olevat tavarat ovat todella taskuissa eivätkä parinkymmenen metrin päässä tielle pudonneina. Sinänsä typerää, sillä yleensä housujeni taskut ovat niin tiukat että sinne mahtuu hädin tuskin kännykkä ja käsi yhtä aikaa.

Minulla on yleensä pari vakiosivua, jotka tarkastan joka päivä. Tietyssä järjestyksessä tietenkin. Eli Iltalehti, Ilta-Sanomat, HS:n sarjakuvat, Herppi.net...

En pidä tupakoivista ihmisistä, ja muodostan mielikuvat henkilöistä hyvin usein sen perusteella, polttavatko he vai eivät. Vaikka henkilö on mukava, tupakoinnin paljastuttua saatan vältellä tilanteita joissa joutuisin ehkä olemaan tekemisissä heidän kanssaan. Eritoten tämä koskee alaikäisiä ikätovereitani.

Kun luettelen lempibändejäni, mainitsen ne aina tietyssä järjestyksessä: siinä järjestyksessä missä olen niihin tutustunut.

Kun piirrän ihmisiä, esimerkiksi itseni, en koskaan piirrä kasvonpiirteitä, paitsi silmälasit. Tai ainakin pyrin välttämään sitä. Koska piirrän lyijykynillä, kaikkien hiuksista tulee väkisinkin harmaita/mustia riippumatta henkilön oikeasta hiustenväristä.

"Oudoksi" tavaksi voisi myös 17-vuotiaalta mainita, etten juo.

Yleensä olen hirveän tarkka, mutta mitään varsinaista esimerkkiä ei tule suoralta kädeltä mieleen.

Ruutupaperi kirjoitti:
OT, mutta pakko mainita, että todella hieno juttu! Nykyään kun näkee jo noita ~10-vuotiaita asemilla pyörimässä pullot kourassa...Ei hyvä. Itse olin 19-vuotias jo, kun edes maistelin ensimmäisen kerran. Ja kaikki kerrat voipi laskea kahden käden sormilla helposti

Tr1n1ty kirjoitti:
Kiitos.

Kerran tuli tämä yhdessä pelichatissa ilmi. Minulta kysyttiin tämän jälkeen, kuulunko johonkin uskonlahkoon. Tämä kertoo melko paljon suomalaisten asenteesta "alkomahooliin".