Olen tässä pohtinut tuota Paronin kalliotausta menetelmää, sillä itseäni ei innoistaisi yhtään leikkiä minkäänlaisilla hartseilla yms. Voisitko sanoa kuinka kestävä menetelmäsi on? Kestääkö se hyvin veden ja esimerkiki 80% kosteuden? Minua erityisesti epäillyttää tuo kestävyys, mutta mikäli sinullakin on tällainen "liruputous" siellä on niin veden kestävyys on varmaan melko hyvä?

Itse olen rakentelemassa kalliotaustaa polyuretaanista Rhacodactylus ciliatukselle sademetsäterraarioon.

Tuo kalliotausta on kyllä rankassa käytössä Eli nuo tuhikset kiipeilee ahkerasti siinä ja jopa nukkuvat siihen kiinittyneinä, kasvit ovat kasvattaneet aivan julmetusti juuria tuohon seinämään kiinni ja paikka paikoin sammal rehottaa jo kosteimmista kohdista. Turpeet ovat todella hyvin pysyneet taustassa kiinni, eivät ole irtoilleet. Jos haluaa toimivan taustan niin siihen on panostettava tekovaiheessa paljon.
Eli jos vain mahdollista niin käytä runsaasti silikoonia tuon turpeen kiinnittämiseen ja muista PAINAA se turve oikein voimalla siihen silikooniin. Painelu kannattaa tehdä sormenpäillä melkolailla kokonaan. Tällöin turve tarttuu jokaiseen pienimpäänkin muhkuraan ja kuoppaan.
Ja tietenkin taustakäsitellään aina pieneltä alueelta silikoonilla, sitten siihen pieneenkohtaan huolella turpeet kiinni ja sitten vasta uutta aluetta aletaan käsitellä silikoonilla. Näin kun teet aina pienen alueen kerralla niin näin aina keskityt paremmin huolelliseen työhön. Ja tietenkin kun et hetikeralla koko taustaa käsittele silikoonilla niin silikooni ei ehdi kuivua ennen turpeen kiinnitystä.
Niin ja tuo kalliotausta on tosiaan osittain veden alla ja terraarion kosteudet ovat 80-90% välissä tasaiseti ja hyvin on kestänyt jo kohta 4 kk. Toki taustassa on yksi kalju pläntti mutta se on oma mokani kun olin huolimaton. Mutta tuo plänttikään ei häiritse kun tuo tausta oli pohjamaalattu tuolla mustalla mastonin myrkyttömällä spreimaalilla.
Ja eikös tuossa nämä ohjeet ollut jo tuossa aijemmin
Any way, kysele toki jos on kysyttävää ja kerro ja laita kuvia miten projekti etenee.

Osaisikohan kukaan suositella liimaa, jota voisi käyttää kiinnitettäessä esimerkiksi eläinkaupoista löytyvää sammalta terraarioon tulevaan puun runkoon?

Mulla ei tuu muuta mieleen kuin homeenesto (aineeton) silikooni.
Vaatii taas tuuletusta...ja on huonon näköinen sammalen vähitellen harsuuntuessa.

Entä jos käyttäsit siihen rautalankaa tai ohutta narua?
Riippuen tietenkin eläimestä,jotta mahdolliset varpaat tms. ei joudu ongelmiin.

Kirjassa (Orkideat lasikon lämmössä) on ohjeita epifyyttipuun rakentamiselle.
Mutta tuosta kun jättää sen kulhomaisen muotoilun pois.

Tarvitset, esim: kana- tai varjostusverkkoa. Leikkurin jolla voi leikata rautalankaa, rauta- ja puolalankaa.

Kanaverkosta leikataan rungon ympärille laitettava pala.
Palasta muotoillaan kulhomaiset pesät, jotka kiinnitetään alaosasta puolalangalla tiukasti runkoon.
Sivusauma taitellaan huolellisesti kiinni kanaverkon leikatuilla päillä. Tarvittaessa käytetään rautalankaa apuna.
Verkko vuorataan sammalleella.

Saumat kun taittelee sisälle kunnolla ja änkee sitä sammalta enemmän kun mahtus niin miksipä ei toimisi.
Sitä en sitte tiedä koska se rautalanka ruostuu mutta... ehkä joku muu tietää

Totta:)

Ja noitahan saa myös ruostumattomina.

Minun viljakäärmeelläni ei ole sademetsäterraariota, mutta rönsyliljaa saa näteissä väreissä, ja se menestyy todella hyvin kosteassa. Otin viikoksi käärmeeni kaksi rönsyliljaa hoitoon lihansyöjäkasvieni (kannukasvi ja kärpäsloukku) terraarioon, ja kasvoivat jo neljässä päivässä reilusti pituutta, sekä kohentuivat reilusti. Eli rönsylilja sopii hyvin kosteisiin oloihin.

Mitä mieltä olette ihmiset seisovasta vedestä terraarioissa? Paljonhan porukka tekee niitä pondeja ja muita vesialueita terraarioihin, ja niissä on aina suodatin. Mites jos lätäkkö olisi pieni ja ilman suodatinta?
En ole vielä miettinyt tätä sen pidemmälle, kuten sitä miten sen rakentaisi, mutta aiheuttaako seisova vesi hirmuista ei-toivottua bakteerikantaa? Voisiko kasvit jotenkin "suodattaa" vettä?

Tässä tietenkin oletetaan ettei mahdollinen asukki juo tätä vettä tai muuten ole suoraan kosketuksisissa siihen. Voiko tällaista ajateltua lätäkköä olla ollenkaan samassa terraariossa eläimen kanssa?

no saat olla vaihtamassa päivittäin sitä pientä seisovaa vettä, koska bakteereitahan tuolla on, ja jo huoneen lämmössäkin, saati sitten teran lämmöissä tuo pieni vesi lammikko ei varmaankaan toimisi.

tee niinkuin minä, ja laita pohja kokonaan vedestä. sitten jos haluat maa-alueen päällee, niin muutama reikätiili, jonka päälle ohut muoviverkko, ja sitten siihen tekee päälle maa alueen. näin ollen vettä on paljon (ja myös suodatin kannattaa laittaa sinne terran kulmaan) ja voit tehdä lammikosta haluamasi kokoisen jättämällä "montun/lammen" maa-alueeseen.

tos kuva mun sademetsä-terrasta/paludaariosta. http://a.imageshack.us/img830/5311/dscn0466k.jpg

nyt vaa kuvittelet tohon messiin ne tiilet pohjalle, jonka päälle rakennat maakerroksen.

itel tos on suodattimen lisäksi kaks vesipummpua, joista toinen hoitaa yläkulmasta laskevan vesiputouksen, ja toinen hoitaa kalliotaustassa kasvavien kasvien kastelun. kätsyy. lisäks mul on viel tuol tietokoneen tuuletin verkkokaton pääl, joka varmistaa sen että ilma kiertää kokoajan tehokkaasti

No ei vettä ihan joka päivä tarvitse olla vaihtamassa mutta toki useasti sitä olisi vaihdettava. ittelläni on pelkkä pieni vesipumppu pitämässä vettä liikkeellä näin ollen vettä ei tarvitse olla vaihtamassa moniin kuukausiin jopa (Riippuen veden määrästä) ja ei tarvitse hassata rahaa suodattimiin. Eikös se ollut hyvä nyrkkisääntö että kun veden pinta alkaa menemään sameaksi/öljymäiseksi, niin silloin vesi on ylikuormittunut barkteereista ja silloin se tulisi vaihtaa.
Tottakai asia varmaan on erilainen jos siinä vedessä kyseinen terran asukki viettää paljonkin aikaansa.

Jotain tämäntapaista odotinkin. No, luultavimmin omissa suunnitelmissani jätän vesielementit pois, sillä sisustettava terra tulee olemaan niin pieni etten turhaan mitään pumppuja tai suodattimia ala sinne laittamaan.

Hyvännäköisiä terroja olette saaneet tehtyä Olisiko uretaanin käyttöön muuten mitään vinkkejä, mistä ostitte ja mitä merkkiä tarkalleen käytitte?

Tanssitaidoton kirjoitti:
no sellainen vinkki, että kannattaa sumutella suihkupullolla vettä uretaanin pintaan, niin kovettuu paremmin/ei jää niin huokoiseksi

Rautakaupoissa (Stark, K-Rauta) on melkoinen valikoima yleinsä eri uretaaneja, ite valitsin parhaiten vettä kestävän mallin. Ja kun itse tein noita omia taustoja talvella meidän auto tallissa niin piti vähän senkin mukaan katsoa minkä ostaa. Eli mitä käyttö lämpötila suosituksia ja kuivumis aikoja niissä on.

Tulin tuossa ajatelleeksi että voiko terrassa olla ns. liikaa kasveja? Siinä mielessä että kosteusprosentti nousee "liian korkealle"? Meidän asunnossa on todella lämmin ja kostea kesäisin muutenkin, niin mietin sitä siksi ettei tulisi liian kuumat/kosteat oltavat terrassa.

Niin ja onko jollakin muovikasveja JA eläviä kasveja sekaisin terrassa?

Kyllä periaatteessa niitä kasveja voi olla liikaa siel terrassa. Ite olen huomannut sellaisen homman että, kun esim nuo kultaköynökset kasvavat yhessä sademettäterrassa kattoa vasten ja osittain jo sitä pitkin, niin ilman kosteus on alkanut oikein kunnolla tiivistyä terran kattoon. Samalla lämpötila on itse aisassa noussut hieman muttei nyt mitenkään huomattavasti noin pienessä mittakaavassa.
Itse asiassa kasvit taitavat vähän viilentää terraa luomalla varjopaikkoja ja tuotttamalla happea joka jokseenkin syrjäyttää hiilidioksiidia, joka taaspa sitoo lämpöä itseensä.
Ja tuon kosteuden tiivistyminen tiettyihin paikkoihin toki kertoo sitä ettei niissä kohdissa ole välttämättä tarpeeksi hyvää ilmanvaihtoa. Mutta jos terran asukki pysyttelee maan pinalla enimmäkseen niin silloin kannattaisi keskittyä mittaamaan enemmän niittä kohtia terrasta missä asukki oleilee.
Toki jos terrassa ei ole asukkia olenkaan niin sitten voi mennä aika oman mielen mukaan ja tietenkin miten kasvit siellä kestää korkeita kosteuksia.
Ja kasvithan sitovat kosteutta ja myös aika ajoin vapauttavat tuota kosteutta ilmaan. Eli kylläpä suuri kasvillisuus määrä taitaa nostaa myös yleisesti terran kosteus prosenttia.

Ja kyllähän noita "hypridi" terrojakin on ollut tuossa aikaisemmin eli teko ja oikeita kasveja sekaisin. Mitäpäs niissä nyt ihmeempää.