Vielä odottaa laittajaansa meijän koppi..
Silikonin vaihto operaatio kesken. Sekin turhaan..!

Älkää vaihtako silikoneja jos ne EI vuoda.

Tässä kaksi kuvaa osoitteesta http://home.wanadoo.nl/v.a.kroon/terracom/main.htm
* http://i51.photobucket.com/albums/f359/Terracom/aquaterra/aquaterra8.jpg

Mielipiteitä eri lajeista samassa terrassa?

Tässä toinen * http://i51.photobucket.com/albums/f359/Terracom/paludaria/paludarium17.jpg

Land:
1 - D. Leucomelas (m),
1 - D. Azureus (m),
1 - D. Tinc (m),
3 - Anoles (2f/1m),
1 - House Gecko

Water:
2 - Gourmies,
1 - Cory Cat,
2 - Dwarf Water Frogs,
many Neon Tetras and Long Fin Zebra Danios (lähde http://gallery.pethobbyist.com/photo.php?id=115144 )


Omaan erittäin huonon kielipään siksi kaikki tieto ei ole saatavillani.
Haaveina siis vielä tämä projektini joka sisältäisi mahdollisesti nuolimyrkkyjä(5stä eri vaihtoehtosta 1 pitäisi valita), neon/kerritetroja ja pari piilottevaa levänsyöjä pikkumonnia. Sammakon valinnassa vaikuttaa enemmän ympäristö ja sen mahdollisimman luonnonmukainen toteutus.
Lisää haasteita tuottaa akvaarion korkeus 60cm, mutta kaikki on suunniteltavissa ja mikään ei ole mahdotonta

Mutta jos näin on että EI ERI LAJEJA SAMAAN, niin miksi?
Jos lajit on samalta alueelta luonnostakin?

Ja tiedän että nuolimyrkyt ei ole hyviä uimaan, mutta ei kai ne uppoa kun kivi pohjaan jos veteen menee..?
Vedenvirtauksen todellisen voimakkuuden näkee vasta toiminassa, mutta siihen lisäksi http://www.blackjungle.com/gallery2/main.php?g2_itemId=2117
Maa-alue tulisi osittain veden päälle ja alle tulisi suodatin ja pumppu.

Toinen vielä ongelma alueen kasvien saatavuus. (tiedon puute joka johtuu kun ei osaa valita)
Jos ei muuta niin soitan kasvitieteelliseen puutarhaan ja kysyn sieltä neuvoa.

eltura kirjoitti:Eiköhän se tärkein syy ole se, että luonnossa eläimet pääsevät pois toistensa luota jos alkaa ärsyttää. Paludaarioista taas harvoin saa tarpeeksi suuria.
Samaa lajia olevat viihtyvät paremmin toistensa seurassa. Ja helpompi tehdä sopiva elinympäristö.

Itsekin suunnitellut kiinankellosammakoiden ja lehtisammakoiden yhdistämistä. Mutta jos teen sen niin teen sen täysin tietoisena siitä, ettei se välttämättä onnistu. Pidän yhden terraarion tyhjänä siltä varalta, että on pakko erottaa lajit toisistaan.

Myös siivota pitää useammin lajien erilaisten bakteerien, ym takia.

Ymmärrän erittäin hyvin tuon pointin.
En ole laittamassa liskoa ja sammakkoa samaan. (eri lajeja yhteiselle maa-alueelle, saatika veteen)
Vaan veteen kaloja jossa sammakot ei ui. Eikä ne kalatkaan siellä maalla loiki.
Aluksi ajattelin pelkkiä piilottelevia monneja mahdollisimman matalaan veteen, kunnes näin noita ehkä hieman yliampuvia kaikki-samaan kuvia ja mietin että hei eihän ne neontetrat hassumpi idea olisi.
Jos tilaa piisaisi niin tuolla palussahan olisi apinoita hyppimässä puissa.


Siis kaikki mistä tämä paludaario juttu lähti käyntiin oli se että sinne tulee suodatin joka pitää mun sormet sieltä poissa jollon sinne kasvaa hyvät bakteerit ja on mahdollisimman luonnonmukainen sekä eläimet saavat olla rauhaussa.

Lainatakseni sammakkolampi.net
Sammakkoiden kannalta veden laatuun eniten vaikuttava tekijä on erilaisen orgaanisen aineen määrä vedessä. Eläinten ulosteet, kuolleet kasvinosat ja syömättä jäänyt ja hukkunut ruoka pilaavat helposti veden. Luonnossa näitä hajottavat erilaiset bakteerit, mutta terraario-oloissa bakteereja ei yleensä ole tarpeeksi käsittelemään kaikkea moskaa, vaan niiden avuksi tarvitaan säännöllinen vedenvaihto ja/tai jonkinlainen suodatin. Nuolimyrkkysammakoiden terraariossa ei useinkaan ole niin paljoa vettä että erillinen suodatin olisi tarpeen, mutta jos terraariossa on valepohja ja/tai vesiputous/puro voi sen pumpun yhteyteen asentaa myös suodattimen. Suodatin toimii kahdella tavalla: sekä biologisesti tarjoamalla bakteereilla suotuisan kasvualustan, kuin mekaanisestikin keräämällä vedessä liikkuvat irtoroskat itseensä.

Tää on nyt kyllä asia mikä vaivaa.. Ja suuresti ihmetyttää..!
Varsinkin kun nämä nuolimyrkyt ei suomessa edelleenkään ole niin arkipäivää kun ulkomailla.
Jos ulkomailla on sammakko-kala-paludaario ok niin mikä sen tekee suomessa ei hyväksi?
No onhan jenkeillä käyttöohjeissa ettei kissoja saa mikrossa kuivata..

Yritän nyt itselleni sitten rautalangasta vääntää että miksi ei.

Aquawebistä suoraan lainattua:

Sammakkoeläimiä ja kaloja ei tulisi yhdistää syistä, että:
1. Sammakon uloste on sen verran stydiä että kalat eivät siitä juurikaan pidä
2. Sammakkoeläimet voivat yrittää syödä kaloja/kalanpoikasia
3. alat voivat kiinnostuneina nyppiä sammakkoeläimen herkän ihon rikki, joka voi johtaa kivuliaisiin ja kohtalokkaisiin(kin) tulehduksiin
4. Kalat voivat syödä ruoat sampin naaman edestä.. Kirjaimellisesti.

Jos nämä neljä kohtaa ovat kunnossa niin en usko että ongelmia tulee.

Olihan se varmasti hullua kun ensimmäisen kerran jollakin oli lemmikkinä kana ja vuohi. Ja samassa navetassa.

Ihanaa kun poika nukkuu pitkät päikkärit =)

Kerkesin ottaa vähän kuvia.
Joista nyt kerron teille.

1. Koko keskeneräisessä kauneudessaan. Mittana silmälle, sisällä korkkipuu 50cm. http://www.aijaa.com/v.php?i=6217651.jpg

2. Nostettava kansi ja sivuluukut. http://www.aijaa.com/v.php?i=6217655.jpg

3. Ilman kantta. Huomaa oikealla johtoväylä. http://www.aijaa.com/v.php?i=6217658.jpg

4. Kokonaan avattava sivuluukku. (Toinen umpinainen) http://www.aijaa.com/v.php?i=6217661.jpg

5. Ilman kehikkoa. http://www.aijaa.com/v.php?i=6217667.jpg


1. 140x50x60 (12mm lasit)
2+3. Ilmanvaihdon parantamiseksi suunnittelin kannen reunoille H-lista + filmivanerikorotuksen.
H-lista; 6kpl 10mm metripaloja (5,05€/m). Kaksi näistä pitkille sivuille, yksi katkaistaan puoliksi ja tulee päätyihin.
Mittatilaustyönä filmivanerit; 2kpl 9mm 10x 47,5cm + 2kpl 9mm 11x 112,5cm (Työ ja materiaali yht. 23€)
Eli kannen kehikon päälle lista, vaneri, lista ja lopuksi kansi.
Vaneriin niitä pyöreitä reikiä (5-6cm halk) + tumma verkko.

Kannen allahan on paikat loisteputkille, siellä kehyksessä, joten ne ei sieltä vanerinrei'istä suoraan loistasi silmiin.
Ja noiden tuki lasien alle U-listat johon reikäpellit saisi hyvin ujutettua. Keskimmäinen reikäpelti olisi nostettava.


4. Sivuluukkuun haaveilen paria orkideaa jollain tukevalla verkkovirityksellä, siitä myöhemmin... ..vuosien päästä.

5. TAI! ;D 13-14mm H-listat, eteen liukuovet karbonaattilevyä, sivut myös samaa levyä 12mm paksusta, takaseinä reikäpeltiä tai vaneria,
ja korkeutta...

Mitä enemmän tota tyhjänä tossa kattoo sitä enemmän menee pää sekasin ideoista

(jaajaa osaanpa lisätä kuvia hienosti..) Ja nyt, sitten jos on vielä kirjotusvirheitä niin suokaa anteeksi

Enpä' keksinyt parempaakaan aihetta kirjoitella mielessäni pyörineestä ajatuksesta. Pystyisiköhän paludaariomenetelmällä luoda esim. kotimaisen ''pienekosysteemin'' . Kävisi siispä lähiojasta/lammesta keräilemässä erilaisia vesieliöitä ( vesisiiroja, erilaisia toukkia, suden- ja päivänkorennon toukka vaiheita, vesiperhosentoukkia...) Maalle taas keräilisi lähiympäristöstä kaikenlaisia eliöitä ja toki kasveja. Melko nopeasti eliöt saisi kasalle. Hajoittajia ja petoja sopivassa suhteessa, ettei jompikumpi häviäisi.

Onko tämmöinen idea mistään kotoisin, vai kannattaisko soittaa sairaalalle?

Ukkoni tuossa juuri eilen selaili verkkokauppa.comia ja oli melko hämmentävää, että sielläkin oli myynnissä muuan muassa pienekosysteemejä ja muurahaisfarmeja. Itse olisin jossain vaiheessa hyvin kiinnostunut tällaisesta projektista. Aluksi ennen tasapainon saavuttamista varmasti hommaa on aika paljon, mutta käytännössähän homman pitäisi toimia niin että kun saat ekosysteemin toimimaan niin sen pitäisi hoitaa pitkälti itse itsensä. Mielenkiintoinen projektihan tällainen olisi, en minä mitenkään tuhoon tuomittuna ajatuksena pitäisi. Mikäli haluaa nimenomaan jäljitellä jotain valmista ekosysteemiä niin täytyy toki ottaa selvää, että minkälaisia otuksia tietyn seudun ekosysteemissä elää, millaisia kasveja siellä on ynnä muuta ja tehdä mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet. Ei muuta kuin kokeilemaan.

Jei, en siis ole ihan totaalisesti pimahtanut.

Muurahaiset eivät ole mulle uus juttu, ja niitäkin voisi toki ekosysteemiin lisäillä. ( MAINOSTA: Jos jotain kiinnostaa muurahaiset niin on sille oma foorumikin http://www.muurahaiset.net/ ). Varsinkin maureiset - kun ovat hyvinkin sopeutuvaisia - voisivat sopia jos jonkinlaiseen maisemaan

Pitäisikin lähilammella pörrätä ja tutkiskella, että mitäs kaikkea siellä on. Sitten kirjastoon hakemaan hyönteis ja kasvikirjoja tunnistukseen ja ruokavalion/mieltymysten selvitykseksi.

( Pitäisköhän tälle avata oma aihe, ettei nyt tulis pilattua alkuperäistä aihetta...?)

Idea ei yhtään hassumpi.
Ajatuksenasi siis biotooppi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biotooppi

Ensin suosittelen et luet aiheesta vähän sieltä täältä että tiedät mistä kuuluu alottaa.
Ja iso etu että ajattelet suomen luontoa, luulisin ettet tarvii mitään vedenparannus ja ph aineita kun voit luonnosta ne valmiina ottaa..
Ongelman luulen näkeväni siinä että suomen vesi ainakin nyt on vielä niin kylmää ja luonto on mukautunut suomen ilmstoon, että en tiedä mitä tapahtuu kun yhtäkkiä se muuttaa +25 sisäilmaan..
Pääsiäiskukat alkaa jo nuukahtamaan..
Eli varmaan mieluiten lähinnä keski- ja loppukesän kasveja paluun.
Tai sitten otat luonnosta ja katsot miten toimii, tekemällä sitä aina parhaiten oppii, niiden virheidenkin kanssa.
Ja suomen luonnossa toki myös se että kasvit on talvilevolla, eli miten ajattelit talven toteuttaa on kanssa mietittävä.

Mulla on vähän jäässä oma suunnittelu kun kokolasiakvaario johon akvaariokeskuksesta suositeltiin kokonaan purkua, silikonia ja kasausta, maksaisi 500€ rahtien kanssa. Mutta en luovuta vaan koko ajan haen tietoa lisää ja suunnittelen.
Seuraava tankki saa ollakki sitten vähän isompi.
Mutta tän silikonit vaihdan itse ja pääasia että sumuvedet ei tulis läpi. Eli vedenpainetta ei ole tarkotus saada enää kestämään.
Eli muutamaksi vuodeksi tuosta tulee kasviallas ja ne sampit joskus kun kasvit on tarpeeks hyvin kasvanu,
kulma-altaaseen näillä näkymin tulee kala-palu.

Ja suomesta on onneksi luonnontiedon saanti PALJON helpompaa kun esim amazonin.
Asia mitä en vielä tiedä on, mikä/mitkä on riippuvaisia toisistaan että homma pelaa.
Joku kasvi, puu, hajoittaja. Tietenkin vesi on kaikkein tärkein.
Vettähän pitää vaihtaakin välillä, talvella sitten vaa pilkille vettä hakemaan
Vesijohtoveteen kun on lisätty ainetta jos toista.

Murggu, minkä kokoseen altaaseen oot miettiny?
Koska ihan pieneen altaaseen ei saa mahtumaan vaikka kuinka yrittää olla luova.
Parashan olisi (roskien ja bakteerien kannalta) että saisit suodattimellisen pumpun altaaseesi. Ja toki saahan siitä sitten putouksen helposti jos tykkää. Onneksi pumppujakin on pieniä esim se pelkkä vedenkiertopumppu, missä ei ole suodatinta, siihen saa sitten ihan omien tarpeiden mukaan rakennettua helposti mattosuodattimen.

Kaikki kannattaa kuitenkin alottaa kasveista ym mutta ei 'eläimistä', koska tietenkin kaikki pysähtyy kun siirrät sen pieneen tilaan ja se että homma lähtee oikein toimimaan, ja tossa vaiheessa olisi jo monet hyönteiset ja perhoset todennäköisesti kuollut.

Mutta mun pitää jättää nyt sullekkin jotain järkeiltävää

Lisäys: tännehän oliki tullu paljon sillä aikaa kun romaania kirjotin
Ja en usko että tää varsinaisesti pilaa aihetta koska mun käsitys paludaariosta on juuri biotooppi.

Äh, tankkia ei ole minkäänlaista, tilaa ei ole, eikä kyllä rahaakaan . Kunhan pähkäilen tälläistä suuruudenhulluutta. Nämä pohjoisen eliöt ja kasvit tuppaavat tosiaan tuota talvilepoa kaipailemaan, joten siinä on se isoin ongelma. Vaatisi oman kylmähuoneen/ jääkaapin sellainen iso sätös, että voisi talvilepoa edes harkita .

Siihenhän tarviaisi aivan mielettömänkokoisen tankin jos haluaisi kunnon lohkon luontoa kotiinsa. Tätä eliöstökantaa voisi toki aika rankalla kädellä karsia ja päättäisi mitä sinne haluaa. Sitten kun tietää mitä haluaa pitääkin ottaa selvää, että mitä ne vaativat elääkseen ja mitä ne välttämättömyydet vaativat elääkseen. Tämä litania jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Tuommoisen ''putken'' luominen vaatisi aikasta paljon työtä ja tahtoa. Kaikesta pitäisi ottaa selvää, ellei onnistuisi ''katkaisemaan'' tuota litaniaa jostain kohtaa. Sitten kyllä pitäisi kaiketi puuttua peliin, että saisi sen ''viimeisen'' lajin ( kasvin/eläimen ) pärjäämään ilman sen omia välttämättömyyksiään.

Mutta mites etelä-eurooppalaiset lajit? Ne tarvitsevat tuskin ainakaan pitkiä ja ihan oikeasti kylmiä kelejä talvella. Se onkin sitten toinen juttu, että miten saat ne elukat, kasvit, tiedot ynnä muun tarvittavan haalittua kasalle... Jatkakaamme pähkäilyä.

Mutta toisaalta eihän se silti mahdoton idea ole kokeilla miten se suomenluonto talvella sisällä lämpösessä viihtyy?
Olihan muutama joulu sitte maassa leskenlehtiäkin(-06 tai -07?)... Sen joulun hyönteistilannetta en satu muistamaan
Tai sitten vielä yksinkertasemmin aloittaa kasveilla tänä syksynä, ruukussa ikkunalaudalla ja luonnonvedellä kastellen?

Lisäys; Etelä-Euroopasta en tiedä mitään
Luulisin.. Pärjäävän jopa suomenluonnossa kesällä. Ja jos näin on niin esimerkiksi kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha olisi oiva paikka käydä katselemessa mitä sielä on, minkä kokosta ja tietenkin mikä omaa silmää miellyttää.

Suomesta vielä, uteliasuutta katoin.. "Perinnebiotooppien eliölajeista 22 prosenttia eli 338 lajia on luokiteltu uhanalaiseksi Suomessa."
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=687&lan=fi

Aquawebistä löytyi keskustelua kylmävesiakvaariosta. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=84820&start=0&st=0&sk=t&sd=a
Siellä ainakin jonkin verran linkkejä eteenpäin mm. akvaarion liiallisen lämpenemisen estämiseksi.
Akvaarion puoleltahan toi paludaarion suunnittelu kannattaa mielestäni alottaa koska se vesi on tärkein elementti.
Tuolta löydät myös veteen sopivista kasveista ym..

eltura kirjoitti:
itel just paludaario/viidakkoterra tekeil, jos on noin 70 litraa vettä. kyl sinne voi ihan huoletta laittaa suodattimen. sen lisäksi itellä on käytössä myös vesipumppu joka hoitaa vesiputouksen, ja sen lisäksi on vielä toinen pumppu, joka hoitaa taustaseinässä kasvavien kasvien kastelun (tämä pumppu on ajastettu olemaan vartin päällä 8 h välein, ei tosin yöaikaan.

ja katolle verkon päälle kannattaa laittaa pienituuletin (esim. vanhantietokoneen virtalähteestä), toimii lähes poikkeuksetta 12v muuntajalla (kuhan pätkäsee johdot ja yhdistää muuntajaan).

eli ei kannata tehdä koko kattoa lasista, jotta ilman kierron saa maksimoitua.

toi munkaan boksi ei o mikään koolla pilattu, mut hyvää harjoittelua, tutkimista ja tekniikan toimivuuden testaamista, koska tarkoitus on kuitenkin kyhätä yli tuhat litrainen paludaario/viidakkoterra sit kun muutan omistusasuntoon

Joo noita tuulettia on kolme nyt sivussa odottamassa joskus valmistuvaa koppia.
Mitat sen kun suunnittelussa kasvaa.
Veden nostoa takaseinän kallioon harkitsen jo jonkinlaista puutarhaan tarkotettua.
Akvaariopumppujen nostovoima korkeus taitaa olla puolenmetrin paikkeilla.
Nyt on piirretty pohjat 140x50x120 koppi, mutta tulee siitä sittenkin isoompi, vedenkorkeus 30cm ja kasvit tarvii sen puoltoista ja tietenkin sen 200litran lisäksi tarvitaan myös maa-alue eli toi syvyys ainakin tuplaantuu. Maa-aluetta tulee osittain veden päälle.
Kattoon ja sivuihin tulee verkkoa ja tuuletinta, kokeilles sitte näkee onko noista tietokoneen tuulettimista mihinkään.
nyt tahtoo mies koneen

eltura kirjoitti:
kyl noi hyvin liikuttaa ilmaa, mut tosin boksi ei o ku 75x55x45, ainakin siin jo pelkkä yks 12v tuuletin pistää veden virtaamaan.

noi tietokoneista napatut on kyl käteviä: pieniä ja hiljaisia, sekä tosi kestäviä

tos on hyvää osviittaaa nosita pumpuista, tosin jos k-raudasta haet, niin silloin on hinta vähän suurempi. eläinkaupoista puhumattakaan

http://www.akvaterra.fi/at004.html#

käytännössä tosta litraa/tunti arvosta pystyt määrittämään aika tarkasti nostokorkeuden, koska tuo arvo löytyy miltei jokaisesta pumpusta kaupasta riippumatta

E: ja itse hoidin tuon kastelun silleen, että vedin vesi pumpusta letkun, joka menee kalliotaustan (johon kasvit on istutettu) yläpuolella koko matkalta, ja sitten tasasin väliajoin letkuun on tehty reikiä, jolloin kalliotaustan kasvistot saavat tarvittavan veden. Kasvit kuivahtaa jo muutamassa päivässä, jolleivat saa vettä, koska yleensä noihin taustaan rakennettuihin kasvi-istutuksiin ei saa kauhean paljoa multaa, joka sitoisi vettä