Toissa iltana seurailin puolille öin asti mattopytonin syömistä. Kaiken kaikkiaan aikaa meni puolitoista tuntia. Normaalisti tästä selvitään alle puolentunnin.

Jospa sitä alottaisi vaikkapa varpaista.


No tää ei nyt taida olla sitä rottaa.


Ei onnistunut jalat edeltä kuivalla maalla. Kokeillaanpa siis onnistuuko vesisaavissa.




Janokin yllätti kesken kaiken.


Takaperin menee, mutta pääasia että menee. Vaikka sitten terran ulkopuolella.

Kiitokset hienosta kuvasarjasta.
En ole koskaan tällaista tapahtumaa nähnyt, niin on mukava päästä seuraamaan kuvien välityksellä.

Mikähän oli syynä tämän kertaiseen ruokailun venymiseen? Olikos tyyppi leikkisällä päällä vai?

Kiitoksia. Taisi tuo väärinpäin syöminen hidastaa vauhtia, kun rotan takajalat ottivat jonkun verran vastaan. Ensimmäisellä kerralla oli juuri ja juuri saanut ahdettua rotan takapuolen + takajalat suuhun, kun se päätti puklauttaa sen ulos. Ja silti toisella sekä kolmannella yrittämällä alkoi syömään sieltä peräpäästä.
Kyllähän se hieman siltä näytti, kuin olisi tahallaan pelleillyt ruuan kanssa Tosin eipä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun rotta menee peräpää edeltä. Hitain kerta kylläkin.

Hih, hulvaton matonen! Hyvä että ruoka meni alas, vaikka menikin väärin päin. Sekaisinhan se siellä mahassa menee.

Voi mahoton ku on mahtavan kokoinen mato! Janohan se välillä tulee, ku yrittää isoa rottaa ahtaa nurinpäin sisuksiin...

Mainio kuvasarja
Hitusen hakusessa tuo syöminen, tulee ihan omien hortujen ajoittaiset tötöilyt mieleen tuosta...

Hahhah, tyyppi on melkoinen ruutipipo.
Loistava kuvasarja ja hieno elukka.

Päivän parhaat naurut.

Pakko myöntää että onnistunut ja hieno kuvasarja, tuo keskenkaiken juominen nostatti kyllä hymyn =)
Siitä se taas lähtee..

Niinpä...yritäpä itse syödä karvainen rotta kokonaisena ottamatta palan painiketta välillä!

No ensimmäisen yrityksen jälkeen kyllä luovutin sen leikin =P

Hauska kuvasarja tosiaan Kyllä tuo syöminen välillä meidän käärmeilläkin melkoista taistelua on On se kumma miksi pitää takaperin yrittää niitä syödä ja luovuteta ei vaikka molemmat rotan koivet kanittaisivat suunpieliin kiinni Tuo C.oreganus taisteli kerran kans oikein tosissaan ruokansa kanssa. En jaksanut loppuhuipennusta jäädä katsomaan, mut oli se sen ruokansa aamuun mennessä syönyt

Ohoh, muutama viesti ehtinyt tulla tänne. Joo, tuollaista vääntöähän se tuppaa joskus olemaan näiden elukoiden kanssa. Nälkä kuitenkin taitaa viedä melkein aina voiton, joten ruoka syödään miten päin tahansa

Hauska kuvasarja, hellyttävä toi kuva, missä kaveri on ryypyllä kesken kaiken!=) Ja todella upee mattopyton!

Pidän kovasti tuosta viimeisestä kuvasta Haluaisin joskus käsitellä moisia käärmeitä, vaikka en itselleni luultavasti ole koskaan viljakäärmettä suurempaa hankkimassakaan Kaunis otus.