Kyllä sitä voi poikasellakin aloittaa. Mikä sen mielenkiintoisempaa kuin katsoa sen oman vaavin kasvamista.
Jos oikein raa'asti ajatellaan, niin ensimmäisen käärmeen ottaminen poikasena on myös taloudellisesti fiksumpaa. Poikaselle nimittäin et tarvitse asumukseksi kuin esim. smart store -laatikon, vesikupiksi pienen kissankupin tai pakasterasian, pohjalle talouspaperia ja piiloksi vaikka vessapaperirullan hylsyn. Lämmitys järjestyy pienellä lämpömatolla, joka onkin niistä hankinnoista tässä vaiheessa arvokkain. Kun käärme kasvaa, sille hankitaan isompi smart store -laatikko, isompi vesikuppi (vaikka aino-jätskin kuppi) ja isompi piilo (vaikka kukkaruukku). Ensimmäiseen pariin vuoteen ei tarvitse hankkia kallista terraariota. Toki voi hankkia jos haluaa, mutta siinä ei välttämättä ole järkeä, sillä asumuksen kokoa nimenomaan kuuluu kasvattaa käärmeen kasvamisen myötä. Erikokoisten terraarioiden hankkiminen tulee kalliiksi. Näin kun pärjää ensimmäisen vuoden tai kaksi halpojen välineiden kanssa, on myös pienempi vaiva hankkiutua käärmeestä eroon jos siitä ei tykkääkään.
Tiedän että joku nyt mielessään älähtää, mutta näin se vain on. Viljakäärmeitä on kierrossa tosi paljon juurikin sen vuoksi, että ensikäärmeen ottajat eivät ole tienneet mihin ryhtyvät, käärmeeseen on kyllästytty, ja se päätyy myyntiin. Siinä kohtaa on helpompaa myydä pelkkää käärmettä ja antaa smartti mukaan tai heittää se mäkeen, kuin ruveta muuttamaan isoa terraarioviritelmää (ja kaupoissa menettääkin vielä rahaa ainakin satasen-pari).
Mitä puremiin tulee, niihin pitää henkisesti aina varautua. Käärme kuin käärme VOI purra, eikä mistään käärmeestä voi antaa taetta, etteikö se ikinä purisi. Viljakäärmeet harvemmin puree, ne ovat yleensä rauhallisia ja kilttejä, mutta JOS käärme puree, syynä voi olla "kiukustumisen" lisäksi nälkä, sairaus tai kipu, pelästyminen - tai kätesi saattavat haista ruoalle. Mikä tahansa voi olla syynä. Viljiksenpurema on kuin kissan raapaisu. Aikuisten puremasta tulee vähän vertakin, poikaset saavat aikaiseksi vain pienetä pintanaarmua, joka ei edes tunnu. Senkin puoleen helpompi harjoitella poikasella, oppia lukemaan sen oman käärmeen kehonkieltä ja oppia näin välttämään tilanteita, joissa käärme voisi purra.
Noniin. Aikani paasattuani...
Ensimmäiseksi käärmeeksi voi hankkia poikasen tai vanhemman - ihan kumpi enemmän itseä miellyttää. Mutta ei kannata valita jompaakumpaa vain sen vuoksi, että ajattelee sen olevan aloittelijalle helpompi ratkaisu. Aloittelija pärjää kyllä ihan yhtä lailla poikasen kuin aikuisenkin kanssa. Ajattele vain ja ainoastaan sitä, mikä sinua kiinnostaa ja houkuttelee eniten.
Mitä eläinkauppakäärmeisiin tulee - valitettavasti olen kanssasi aivan samaa mieltä.
Lisäksi hankkiessasi käärmeen kasvattajalta saat yleensä kaupanpäälliseksi kasvattajan täyden tuen. Voit aina kysyä apua ja neuvoja, ja mikäli ongelmia sattuukin tulemaan, kasvattaja kyllä on mukana niitä ratkomassa. Jos hankit poikasen kasvattajalta, hän pystyy valitsemaan useista poikasista sinulle niitä rauhallisimpia, joista sitten voit tehdä viimeisen valintasi. Kasvattaja myös opastaa käärmeen käsittelyssä, hoidossa jne.
Onnea ensikäärmeen hankintaan!