Herppi.net

En tiennyt mihin osioon laittaisin, mutta koska on kyse viljakäärmeen munien haudonnasta, niin tyrkkäsin tänne käärmeosioon.

Miten rakennetaan hautomakone?

Olen löytänyt yhden rakennusohjeen täältä:
http://www.majsorm.nu/klackare.html

Tuossa siis akvaarion tms. pohjalle laitetaan noin 10cm vettä ja akvaariolämmitin. Vedenpinnan yläpuolelle verkko, jonka päälle asetetaan itse munalaatikko. Verkko estää poikasia putoamasta veteen. Munalaatikko peitetään tiheällä verkolla/harsolla. Lämmin vesi lämmittää ilman ja munat hautuvat.

Tuossa on muutama juttu, joihin en ole löytänyt vastausta...ja muutama mielestäni pieni ongelmakohta:

Kansi ja ilmanvaihto. Kansi hautomalaitteessa tietysti pitää olla, mutta tehdäänkö minkäänlaista ilmanvaihtoa esim. pienillä rei'illä tms vai onko hautomavekottimen tarkoitus olla täysin tiivis? Tiiviinä lämpötila pysyy tasaisena ja korkeampana vähemmällä energiankulutuksella, mutta se tietysti kerää enemmän kondensoitunutta vettä, jolloin on suurempi vaara että vettä kertyy myös munien pinnalle.



Joten olen pähkäillyt seuraavaa vaihtoehtoa:




Eli akvaarion, ison styroksisen kylmälaukun tms. pohjalla on vettä ja akvaariolämmitin. Veteen upotetaan faunaboksi, jossa on vermikuliitti ja munat. Vedenpinta yltää vermikuliitin pinnan yläpuolelle. Faunaboksin alla on korokkeet tai "jalat" niin, että lämmin vesi virtaa vapaasti myös faunaboksin alla ja lämmittää myös alta.

(Huom. faunaboksin kellumisen voi estää esim. painavilla kivillä faunaboksin pohjalla)

Edut edelliseen vaihtoehtoon nähden mielestäni ovat seuraavat:

- Faunaboksin verkkokansi estää kuoriutuneita poikasia poistumasta laatikosta ja putoamasta veteen. Varmempi ja turvallisempi vaihtoehto kuin edellisessä versiossa ollut verkko, jonka läpi poikaset pääsisivät putoamaan veteen. Tai jos haudontalaitteen kansi ei ole tukeva ja tiivis, saattavat poikaset karata koko hautomalaitteesta.

- Vedenpinnan ollessa korkealla lämpötila pysyy tasaisempana, vaikka itse hautomakoneen kantta avattaisiinkin ja kondensoitunutta vettä pyyhittäisiin pois. Sillä vaikka kannen avaa ja ilma vaihtuu, vesi pysyy yhtä lämpimänä koko ajan. Näin lämpötila ei pääsisi vaihtelemaan niin paljon eikä niin nopeasti.


Mahtaisiko tuollainen haudontasysteemi toimia?

Ja edelleen: Miten sen ilmanvaihdon kanssa? Vai onko hautomalaitteen tarkoituskin olla täysin tiivis? Eikö kosteutta kerry liikaa? Onko kondensoitunutta vettä tarkoitus vain päivittäin pyykäistä pois ja eikö pieni lämpötilaheilahtelu vaaranna haudontaprosessia?


Kiitos vastauksista ja mielipiteistä.

Kehitellään yhdessä paras mahdollinen Tee-Se-Itse Hautomakone. :)

Vastaava on ollut käytössä ja hyvin on toiminut. :)

Huomiona kuitenkin; styrox-laatikkoa ei pidä käyttää, se alkaa ajan myötä päästämään vettä läpi.

Minulla systeeminä on ollut muovilaatikko, jonka sisällä akvaariolämmitin ja haudontarasia(t) vedessä. Lämmitin on kiinnitetty termostaattiin, jonka anturi on munien seassa. Laatikon päällä on ollut raollaan oleva kansi. Itse munarasia oli verkon alla, eli poikaset eivät päässeet munarasiasta ulos.

Kyllä ilman vaihdon täytyy olla hyvä, että munat saavat happea. nehän siis "hengittävät" myös koska elävä olento on sisällä.

Mun kesällä rakentama hautomo oli vähän samantyylinen ratkaisu kun sulla tuo malli. Lämmitykseen oli lämpökaapeli kierretty spilaalille smartin alle, vettä smarttiin ja sisään pakasterasia, jossa vermikuliittiä sekä munat. Sekä smartti että rasia oli reiítetty 2mm poralla. Lämpötilaa ja kosteutta seurailin mittareilla.

Tuota "kivet painoksi päälle, ettei kellu" juttua mietin, että mihin se perustuu?
Eikö lämpötila pysy yhtälailla faunassa kellui se tai oli upoksissa ja vesi ei jäähdy yhtäkkiä, vaikka kantta avattaisiinkin hetkeksi. Kondensoituvaa vettä voi estää tippumasta munien päälle tuossa mallissa niin että peittää faunan kannen talouspaperilla.

Tuota "kivet painoksi päälle, ettei kellu" juttua mietin, että mihin se perustuu?
Eikö lämpötila pysy yhtälailla faunassa kellui se tai oli upoksissa ja vesi ei jäähdy yhtäkkiä, vaikka kantta avattaisiinkin hetkeksi. Kondensoituvaa vettä voi estää tippumasta munien päälle tuossa mallissa niin että peittää faunan kannen talouspaperilla.

Minulla munarasia kellui veden päällä, tosin hieman upoksissa koska vermikuliitti oli vedellä kostutettu. Lämpötila on aina pysynyt ihan ok, etenkin kun lämmitysvermeet olivat termostaatissa.

Minusta löylyt pysyvät ihan tarpeeksi tasaisina ilmankin termostaattia, kunhan antaa lämmön tasaantua ja seuraa lämpötiloja.

Ajattelin estää kellumisen juurikin sen vuoksi, että lämpimän veden pinta ylettyisi vermikuliitin tason yläpuolelle. En tiedä onko sillä loppupeleissä niinkään merkitystä, mutta itse päässäni annan sille merkityksen: vesi lämmittää vermikuliittia koko sen alalta, jolloin lämpötila pysyy paremmin vaikka kantta avataan.

Toisaalta kellumaton rakennelma on tukevampikin jos ja kun munarasiaa pitää syystä tai toisesta aukoa tms. Eli kun jo kuoriutuneita poikasia ottaa pois jne. Laatikko ei heilu ja kallistele, kun se ei kellu.

Kiitokset tiedoista tuon ilmastoinnin suhteen. Ja hyvä vinkki tuo talouspaperi! :)

Minulla systeeminä on ollut muovilaatikko, jonka sisällä akvaariolämmitin ja haudontarasia(t) vedessä. Lämmitin on kiinnitetty termostaattiin, jonka anturi on munien seassa. Laatikon päällä on ollut raollaan oleva kansi. Itse munarasia oli verkon alla, eli poikaset eivät päässeet munarasiasta ulos.

Saanko tarkennuksen, että miten akvaariolämmitin oli kiinnitetty erilliseen termostaattiin? Kun akvaariolämmittimessähän on termostaatti itsessään, ja sen voi säätää lämmittämään vettä niin lämpimäksi kuin haluaa.

Itse olin ajatellut, että homma on pakko tehdä niin, että hyvisä ajoin ennen munintaa lataa tuon laitoksen valmiiksi vermikuliitteja myöden. Lämmitin veteen ja ensin vaikka lämmittämään 30 asteeseen. Sitten vain tuikkaa lämpömittarin vermikuliitin sekaan ja toisen roikkumaan ilmaan niin, että voi seurata sekä vermikuliitin lämpöä että ilman lämpötilaa. Ja säätämällä suoraan akvaariolämmitintä saa lämpöä lisää tai vähemmän.

Mutta jos tosiaan tuollainen anturisysteemi on toteutettavissa, niin aina parempi.

Voiskos saada jonkin "asennuskuvan"? :D

Joo, tämä on varmastikkin just taas niitä mieltymys juttuja, joista ei kannata kiistellä. Ei niistä painoista varmasti ainakaan haittaa ole :)

Minulla systeeminä on ollut muovilaatikko, jonka sisällä akvaariolämmitin ja haudontarasia(t) vedessä. Lämmitin on kiinnitetty termostaattiin, jonka anturi on munien seassa. Laatikon päällä on ollut raollaan oleva kansi. Itse munarasia oli verkon alla, eli poikaset eivät päässeet munarasiasta ulos.

Saanko tarkennuksen, että miten akvaariolämmitin oli kiinnitetty erilliseen termostaattiin? Kun akvaariolämmittimessähän on termostaatti itsessään, ja sen voi säätää lämmittämään vettä niin lämpimäksi kuin haluaa.

Itse olin ajatellut, että homma on pakko tehdä niin, että hyvisä ajoin ennen munintaa lataa tuon laitoksen valmiiksi vermikuliitteja myöden. Lämmitin veteen ja ensin vaikka lämmittämään 30 asteeseen. Sitten vain tuikkaa lämpömittarin vermikuliitin sekaan ja toisen roikkumaan ilmaan niin, että voi seurata sekä vermikuliitin lämpöä että ilman lämpötilaa. Ja säätämällä suoraan akvaariolämmitintä saa lämpöä lisää tai vähemmän.

Mutta jos tosiaan tuollainen anturisysteemi on toteutettavissa, niin aina parempi.

Voiskos saada jonkin "asennuskuvan"? :D

Kiinnostunut myös tuosta anturin rautalangasta väännetystä mallista, että vois kuvitella, että vähän vähemmän teknisesti lahjakaskin (siis minä) ymmärtäis ;)

Affenainen näin minäkin oon aatellu että teen hyvissäajoin, että saa seurattua lämpöjä pidemmän aikaa ennen varsinaista käyttöä.

Entä sitten vertailun vuoksi nämä valmiit hautomot, mikä niiden toimintaperiaate on? Voiko näitä sanoa idiootti varmaksi, vai onko näissä myös joitakin käyttöön liittyviä ongelmia? Eli suomennettuna kannattaako tällä kohtaa säästää ja tehdä itse vai olisiko kuitenkin varma onnistuminen n. 200€ investoinnin takana?

Nyt tuo oma on jo purettu tältä kesältä, mutta voin laittaa jonkinlaisen kuvan tässä illemmalla.

Akvaariolämmittimen sähköpistoke on minulla kiinnitetty termostaatin vastinkappaleeseen, ja termostaatti puolestaan seinän pistokkeeseen. Termostaatti päästää lämmittimen päälle ja pois sen mukaan mitä anturin lämpötila on. Kuva varmaan kertoo paremmin, siitä lisää piakkoin...

Minusta kotikutoinenkin hautomo toimii aivan yhtä hyvin, tosin omalla kohdallani tulisi ajankohtaiseksi isomman hautomon rakentaminen/hankkiminen, koska munia on sen verran paljon ettei kannata käyttää hyllytilaa monen hautomolaatikon virittelyyn... Mutta tämä on sarjassamme hyvin keskeneräisiä projekteja. ;)

Minulla ei tuollainen hautomo toiminut leopardigekkojen munien kanssa. Nyt haudon viljiksen munat näin; munat kannelliseen rasiaan missä on kosteaa vermikuliittia [ilmareiät kannessa] ja koko komeus saunaan. Meidän saunassa on taisasesti koko ajan +30 astetta. Emme ole mitenkään aktiivisia saunassakäyjiä ja jos saunassa käytiin niin munaboxi siirrettiin siksi aikaa kylppärin puolelle kunnes sauna oli taas jäähtynyt siihen +30 asteeseen.

Sama toimii täällä kylppärin kanssa, pieni määrä munia hautoontuu kylppärissä hyvin, siellä on kesäisin jatkuvasti lähes 30 astetta. :D

Osan munista olen joutunut hautomaan erillään, ja sama täällä, leoskien munat eivät tahdo pärjätä tuollaisessa missä viljiksen munat elää nössöttävät oikein mallikkaasti.

Ooteenä näin käärmepuolelle, kuinka catituksella tai muilla on haudottu leoskien munat?

Ei toi nyt niin vaikee oo toi munalootaa värkätä. Moni vaan tekee siitä liian vaikean asian. Siis.. Miksi tehdä asiasta vaikea kun se hoituu helpomminkin.

Eli tarvitaan..
Muovinen kannellinen varastoloota (iso), jonkinmoinen koroke joka laitetaan munalootan alle, akvaariolämmitin, munaloota esim. kaupoista saatavia irtokarkkilaatikoita. vermikuliittiä, 2mm pora + porakone tietysti ja lämpömittari.

Vettä olen itse laittanut vain sen verran pohjalle ettei vesi ylety muna rasiaan ollenkaan (n. 5-6cm pohjalle). Karkkilootaan porataan reikiä kanteen ja myös lootan sivuille.. vermikuliitti pinnan yläpuolelle.

Koko hässäkkä varastolootaan vesien kera ja akvalämppärin töpseli seinään ja mittarin anturi vermikuliittiin.. sitten vain odotellaan ja tarkkaillaan lämpötilaa ja tarvittaessa säädetään jompaan kumpaan suuntaan jos lämmöt ei ole kohillaan.
Ja tää kannattaa sitte tehä ennenkuin munat on putkahtanut maailmaan ni ei tarvi sit säätää kun munat on jo lootas.

Jos kosteutta kertyy liikaa niin sitten talous-/wc-paperia muutamaks päiväks munien päälle niin Nou hätä.

Tolla systeemillä olen hautonut jo kahtena kesänä viljojen munat (n. 80 munaa) ja haudonta prosentti on ollut tuolla 100

Veden pintaa kannattaa myös seurata ja lisätä vettä tarvittaessa. Akvaariolämmitin nimittäin poksahtaa helposti jos se porottaa kuivana.

On myös olemassa akvaariolämmittimiä, jotka eivät räjähdä kuiville joutuessaan. Nämä lämmittimet eivät ole edes mitenkään älyttömän hintaisia. aqua-webin kautta saattais löytää myös käytettynä.

Ulkonäöllisesti eroavat tavallisesta siten, että tavalliset ovat lasi päällysteisiä ja nämä "suojatut" versiot on päällystetty jonkinsortin muovilla.

Mie en ole tuon vesiastian kans värkänny. Viime ja tänä vuonna olen munat hautonu muutamalla reijällä varustetussa rasiassa, jossa hyvin kasteltua vermikuliittiä (vermikuliitti pohjalle, päälle reippaasti vettä, hetki imeytymistä ja sitten vaan kaadan ylimääräsen veden pois). Kerran pari joutunu hieman kostuttaan pohjaa lisää loppuvaiheessa, mutta muuten kaikki on sujunu ongelmitta (ei ole tullu hometta tmv). Lisäksi kuoriutuminen ollu 100%, joten hyvin on homma pelannu. ;)

Ens kesäks onki sitten (toivottavasti) tulossa useampi pesue, joten voipi olla, että otan tämän värkin testiin, niin mahtuu pariki munarypästä samaan hautomoon. :)

Ja niin, viljakäärmeiden munista sitten puhun.