Hei,
20v. naaraspunakorvani on käyttäytynyt n. 1,5 viikkoa jokseenkin oudosti. Juttu on siinä, että mitään selkeitä sairauden merkkejä ei ole näkyvissä, mutta käytös on erilaista kuin aiemmin (konna ollut mulla nyt reilu 2v.).

Konnalla oli 1,5-2 viikkoa sitten erittäin voimakas muninta&vaelluskausi. Tämä on normaalia, tosin mielestäni vielä tavallistakin intensiivisempää (raju ja pitkä kausi). Konna ei kuitenkaan muninut vielä - sama on toistunut molempina keväinä: munia on tullut vasta parin kaivelu&levottomuusjakson jälkeen. Akvassa ei ole munintalaatikkoa, vaikka tarkoitus on sellainen laittaa (olen pari kertaa yrittänyt 'munittaa' kylppärissä laatikon kera, mutta tämä ei onnistu).

Sitten konna yhtäkkiä oli todella nälkäinen (vaellusjakson aikana ruoka maittoi tavallista vähemmän) ja söi valtaisan määrän kuivaruokaa (hyvälaatuista Zoo Mediä, yleensä ruokana on kuitenkin muikku) ja rauhoittui. Aluksi en kiinnittänyt asiaan huomiota mutta heti parin päivän jälkeen tuntui kuin jokin olisi vialla (vaikka mitään oireita ei sinänsä ole ollut). Konna vietti paljon aikaa lämpölampun alla. 4-5 päivää rauhoittumisen jälkeen konna kerjäsi kuitenkin ruokaa ja söi ihan hyvin (muikkua).

Tästä ruuasta on nyt kulunut 4 päivää ja konnan käytös on oudompaa. Konna tarkkailee ympäristöä, mutta on jotenkin arempi (ei siis apaattinen sinänsä!) ja nyt lämpölamppu ei enää kelpaa, vaan konna viettää enemmän aikaa toisella kuivattelutasolla, jossa ei ole lamppua, ja välillä tämän tason hämärimmässä nurkassa. Ruokaa konna ei ole 'pyytänyt', joten en ole tarjonnutkaan (yritän huomenna ehtiä kauppahalliin ostamaan tuoretta muikkua). Konna liikkuu kyllä, mutta sitten ikään kuin lössähtää johonkin lepäilemään.

En ole huomannut munintayrityksiä. Silmät ovat kirkkaat, samoin nenä, sinänsä ei muuta vikaa kuin tuo outo hämärään pyrkiminen ja turha rauhallisuus yhdistettynä toisaalta tavanomaisesta poikkeavaan arkuuteen (kun konna on liikkeellä - säpsyy ihmisiä, vaikka muuten täysin kesy). En osaa kuvailla oireita tarkemmin... Olisiko tämä vain lepojakso rajun vaelluskauden jälkeen, olenko vainoharhainen, vai mitä?

Onko Helsingin pieneläinklinikalla konniin erikoistuneita lääkäreitä (klinikka olisi lähellä)? Tai osaatteko suositella ketään Helsingistä? Meillä ei ole autoa (eikä ole tuttavilta tai sukulaisilla). Neuvoja?!

Otsikkoa muokattu.
-paputtaja

Jotenkin vaikuttaa että naaras saattaa ruveta munimaan. Oma punakorvanaaraani ravasi lattioilla ja kaiveli noin kolmisen viikkoa ja sitten yhtäkkiä rauhoittui...ja rauhoittumis- (apaattisuus)jakson aikana sitten putkautteli munansa ihan muina naisina. Osa munista tuli munittua veteen ja osa tyynesti lämmittelytasolle eukon siinä löhötessä. Otin välillä koiraankin pois muka häiritsemästä mutta muninnat Julia tekia aina kun koiraskin oli akvassa.

Meillä ei ole koskaan kelpuutettu minkäänsortin munintalaatikkoa tms. Aina munitaan veteen, lämmittelytasolle ja kerran jopa lattialle pari munaa.

Mikäli konna on aikaisemmin muninut normaalisti, en olisi huolissani.
Seuraile kumminkin tilannetta ettei mitään ihmeellistä ilmaannu ed. oireiden lisäksi.

Munintaan ryhtyvä naaras ei ole kovin innokas ruuan perään, omallani ennen munintaa maistuu ruoka mutta huomattavasti niukemmin kuin normaalisti.

Kiitokset Viola!
huolestuin kun en näin rajua mielialan vaihdosta ole vielä tällä konnalla tavannut. Tänään konna siirtyi aamulla lämpölampun alle ja on torkkunut siinä päivän.

Kahtena viime keväänä munia on tullut näihin aikoihin, että sitä kai se sitten on...

Varmuuden varalta vielä: onko (esim.)pieneläinklinikalla ketään varteenotettavaan konnalääkäriä, vai onko Raunio se ainoa kenen puoleen kääntyä? (Muistanko nimen oikein?) Ottaa vastaan Espoossa?(onko hän myös kaniekspertti? Ihan kuin olisin joskus käyttänyt kaneja samannimisellä jossain Espoon perukoilla.)
Jos muninnassa tulee vaikka jotain häikkää, niin eivätkö osaa pieneläinklinikalla ottaa röntgenit ja antaa hormonit? Hätätapauksista ei vaan ole klinikasta mulla kovin hyvää kokemusta, liian liukuhihnameininkiä...

Taimi kirjoitti:
Johanna Raulio on siis eläinkääkärin nimi, ja vastaanotto on muistaakseni Vantaalla. Raulio on kuitenkin nyt äitiyslomalla, ja hankala saada kiinni (itse yrittänyt ties kuinka monta kertaa, eikä vastaa).

Meilläkin Vallu taas kiristelee mamman hermoja läiskyttämällä vettä aamuöisin niin kovaäännisesti että siihen herää ja konna on laskettava lattialle. Pari-kolme viikkoa sitten konna muni ulos kaivamaansa kuoppaan 6-7 munaa ja tuotuani sen sisälle vielä yhden. Munintahulinan jälkeen konna on ollut rauhallinen ja "oma itsensä", syönyt hyvin jne, kunnes viimepäivinä taas aloittanut munintahulinan kaltaisen mesoaminen. Se haluaa akvaariosta ulos, mutta ei sitten kuitenkaan ala kaivelemaan lattiaa kun sen sinne nostaa.

Onko siis mahdollista että näin nopeasti olisi kehittynyt uusia munia (tai entisiä jäänyt sisälle) ja munintakausi osa 2 olisi alkamassa, vai mistäköhän tämä käytös voisi johtua?

Sama homma täällä.
On nyt 2 päivää, että Nala-konna pyytää ulos akvaariosta heti aamulla. Pihaovi on silloin auki, kun koira nautti aamusäästä. Nala meni tänään suora pihalle ja aloitti tekemään kuoppaa. Toivottavasti hän ehti ennen kuin kuumuus tulee.

Eilen varmistui että munintahulinahan se meillä taas.

Olisipa meidänkin konnalla vapaa pääsy ulos kaivelemaan, se kun pitää itse viedä (asutaan kerrostalossa) ja täytyy silmä kovana seurata ettei häviä pusikkoon. Lisäks tuo on aikaavievää puuhaa, kun konna ensin vaeltaa tovin, kokeilee eturäpylöillä muutamasta kohtaa että onko maa sopivaa, jos ei ole niin matka jatkuu. Sitten kun se on löytänyt hyvän kohdan, alkaa kaivaminen. Kaivaa jonkun 10 minuuttia, jolloin käy ilmi ettei paikka ollutkaan mieleinen. Sama toistuu! Jospa tänään onnistaisi kun on yöllä satanut vettä, eli maa toivottavasti olis vähän pehmennyt ja konnan helpompi kaivaa monttunsa.

Helsingissä ainakin minun konnaani on hoitanut HAUMAU:ssa Pilvi Lassila joka on erikoistunut eksoottisiin eläimiin. Vaikutti ihan asiantuntevalta ja on hoitanut Retsiä pariin otteeseen. Kannattaa vain katsella eläinlääkäriasemat läpi ja henkilökunnasta on yleensä jonkinlainen esittely jossa kerrotaan ketkä ovat erikoistuneet matelijoihin. Kyllä suomessa on muitakin matelijoihin erikoistuneita eläinlääkäreitä kuin tuo Raulio.

Oletteko te vieneet konnia ihan kerrostalon pihaan kaivamaan? Alkoi meinaan meilläkin jumalaton riehuminen...

KaisaHoo kirjoitti:
No meillä ainakin tässä on mehtää ihan takapihan kupeessa, ja yleensä konna tallustelee heti metsää kohti kun sen pihalla maahan laskee.

Huoh taaskin vietin kaksi tuntia Vallun kanssa pihalla eikä mitään tapahtunut. Kuoppaa kaivoi pariin otteeseen mutta lopetti sitten jossain vaiheessa. Hölmö vielä kiipeää kallion päälle ja siellä vähän koettaa josko tässä olisi hyvä paikka kaivaa kuoppa .

Voi kun olisi joku hiekkamonttu lähellä niin siellä varmasti syntyisi kuoppa joutuisasti!

Meillä olis hiekkalaatikko, mutta omatkin lapset leikkii siinä, joten...

Toi pyrkii vapauteen hyvin tehokkaasti, siirtelee 110-senttisen altaan 110-senttisiä kansilaseja ongelmitta jopa päällekkäin. Äsken kun kurkkasin, että miten konna on niin hiljaa, vastassa nökötti tällainen:

Takavuosinahan se tuli tuolta ulos että heilahti, sen jälkeen toi kansiritilä ankkuroitiin S-koukuilla kiinni lämmittelytasoon, eli sieltä ei pääse mitenkään ulos.