Onko muilla aggressiivisia matelijoita, lähinnä haluaisin kuulla lisää iguaanien "häiriö"käytöksistä?

Itse ostin viime kesänä iguaanin, oli tuolloin noin 2,5 vuotias, pieni (40cm päästä hännänpäähän), ilmeisimmin koiras. En ole ihan newbie iguaanien kanssa, joten uskalsin sen ottaa.

Kun kävin liskoa katsomassa, huomasin, että sillä on regeneroitunut häntä. Eli katkennut ja vaisumman näköinen jatko on sille kasvanut. Tämä tapahtui kuulemma kun lisko oli noin vuoden.

Katselin siinä liskoa ja minulle kerrottiin, että se on arka, eikä ole ollut aikaa käsitellä sitä ja nyt he etsivät sille kotia, jossa sille on enemmän aikaa. Ok, ajattelin, että ei tässä mitään, jos se vähän ujo on; silloin sain sen otettua kyllä kädelle, vaikka se "sinkoili" ympäriinsä.

Kuitenkin sen kotiuduttua tulikin muita piirteitä esille; erittäin aggressiivinen käytös. Jo terraarion viereen mentäessä se nousee jaloilleen ja paljastaa kaula"heltan" ja jännittää häntänsä. Kaiken pakollisen (ruuan/vesien vaihdon, terraarion putsauksen) tein aluksi erittäin varovasti ja se oppi sietämään sen, että putsaan ulosteet ja puhdistan etulasit. Mutta, siinä vaiheessa kun halusin tehdä isomman siivouksen terraarioon, minun oli otettava se pois. Se alkoi heti lyödä hännällä ja puremaan tosissaan. Tein terraarion putsauksen nopeasti ja päästin sen takaisin sinne. Nyttemmin se edelleen sietää terraarion puhdistyksen, mutta ei lainkaan käsittelyä. En ole jahdannut sitä, mutta epäilen, että sille on niin tehty edellisessä kodissa, koska lähestyvä käsi, rauhallinenkin ja "välttelevä" käden lähestyminen saa siinä heti aggressiivisa piirteitä esille.

Nyt kysynkin, onko kellään ollut vastaavaa tapausta? Sen tiedän, etten ikinä enään ota "hieman arkaa" tai muuten vastaavaa liskoa, mutta harmittaa niin vietävästi kun tavallinen käsittely ei onnistu. Entä kun lisko onkin iso, ei naurata sen puremat ja hännällä piiskaamiset? Mitä olisi järkevintä tehdä? En oleta että siitä koskaan tulisi sylilemmikkiä, enkä koskaan ole matelijasta sellaista halunnutkaan (koirat on sitä varten), mutta todellakin toivoisin että jos eläin kerta kasvaa mahdollisesti 1,5 metriseksi, sen pitäisi olla käsiteltävissä.

Nyt siitä on vuosi kun sen hain. Käytös muuttuu aggressiivisemmaksi, edistystä ainoastaan sillä saralla että terran tosiaan on saanut siivota jo parin kuukauden jälkeen kotiutumisesta. Vieraita tuo pelkää, jos vieras avaa terraarion oven, se hyppää välittömästi sieltä pois.

Tulipa pitkä viesti, mutta toivonkin saavani muiden mielipiteitä, mitä tässä tilanteessa olisi parasta tehdä?

Iguaaneista ei ole kokemusta, mutta kuten itsekin arvelet, syynä tuohon käytökseen on varmastikin ennen kaikkea pelko, jonka syytä sen aiemmassa elämässä voi vain arvailla. Hännän katkeamisestakin, ja kitukasvuisesta koosta, voi kuitenkin päätellä että jotakin on joskus sattunut ja kunnolla.
Voin kuitenkin sanoa, että esim. itselläni on kokemusta yhdestä liskotapauksesta, jolla oli vakavia asenneongelmia ihmisiä kohtaan. Tyyppi karttoi ihmistä kuin me ruttoa, ei ottanut minkäänlaista kontaktia vapaaehtoisesti, ja vältteli henkeen ja vereen kanssakäymistä.
Tyypin annettiin olla rauhassa, välillä katseltiin ohimennen ja juteltiin terran lasin läpi, ja siivottiin, halusi se tai ei, mutta asennoiduttiin niin, että olkoon sitten tuollainen, ei kiusata kaveria turhaan millään lääppimisillä. Ja kas, kolmen vuoden kuluttua sen aivoissa nyrjähti jotakin, hän otti katsekontaktin ja kiipesi yhtäkkiä itse kädelle, joka sattui olemaan sielläpäin. Kaikilta oli lähteä taju järkytyksestä. Pikkueläimellä meni kolme vuotta tajuta, että noihan on ihan kivoja tyyppejä eivätkä mikään vihollinen:).
Toki iguaani on hieman eri asia noin kokonsa ja voimiensakin puolesta, mutta lähinnä tällä kertomuksella ajattelin kertoa, että joskus se kärsivällisyys voidaan palkita.

Pidä tyyppi terrassaan, katso että olosuhteet ovat kunnossa, äläkä päästä tapahtumaan juttuja, joita se pelkää, kuten tämä että vieras avaa sen terraarion oven. Tai muutenkaan availla sitä turhaan, matelijanaivoilla voi mennä aikaa sen tajuamiseen, että täällä terrassa ollaan ihan turvassa eivätkä nämä tyypit tee mitään.

Toki, kun sillä on tuollainen häntävaurio ennestäänkin, tulee myös mieleen se mahdollisuus, että eläimellä on kipuja, eli jotakin pielessä jossakin. Toki, jos se muuten käyttäytyy normaalisti ja puuhailee tavallisia iguaaninasioita yksinään, niin tuskin. Tietty asiantuntevalla eläinlääkärillä tutkiminen on mahdollista, jos siltä tuntuu, mutta se voi stressata tyyppiä entisestään. Aika pieni mahdollisuus kuitenkin, että sellaisesta olisi kyse, kun se noin selvästi vain pelkää ihmistä.

Kaikenlaiset väkisin "kesyttämiset" voi siis varmaan unohtaa, ja antaa liskolle aikaa ja rauhaa ymmärtää, ettet ole uhka ja se on turvassa terraariossaan. Pakolliset hommat, kuten ruokinta ja se siivous, hoidetaan rauhallisesti, ehkä se siitä rentoutuu jonakin päivänä, kun on ilman mitään ylimääräisiä häiriötekijöitä.

Kiitokset vastauksesta!

Tässä on nyt vuoden päivät oltu ihan rauhassa sen kanssa. Aluksi katsottiin, että luonne lähti edistymään, sitten se lähti nyt kesällä alamäkeen. Tänään siivotessa pohjaa se oli ihan hyökkäsmeiningillä jo, olisiko vuoden ajalla jotain tekemistä asian kanssa?

Arka se on, todella arka. Sen tiedän ja näen käytöksestä. Yhden kerran on vieras avannut oven ja se oli tosiaan viimeinen kerta. Mietin tässä juuri sitä, että kun se on vuodessa kasvanut yli 20cm, painoa tullut hurjasti lisää, miten nopeasti se on sen kokoinen että puollustautuessaan sen hyökkäys on jo vaarallinen? Siivoukset on saanut tähän asti tehdä, tämäniltainen tosin säikäytti taas, vaikka niinkuin aiemminkin, en ole koskaan pakkokesyttänyt sitä. Se on saanut olla ihan rauhassa.

Kitukasvuisuuden ja hännän lisäksi sillä on osa raajojen varpaista ristissä. Nyt ruokinta on kunnossa ja ruokahalu kerrassaan mainio! Kaikki kasvikset, marjat ja vihannekset kelpaa ja lisäravinteet ei haittaa ruuan seassa. Lempparia on roikkua varpaalla köynnöksestä ja tiputtautua vesiastiaan - onko tämä sitä iguaanin normaalia puuhailua? Vedessä muutenkin läträä tosi mielellään.

Eniten tässä pelottaa sen kasvu... Jos siltä menisi vaikka kolme vuotta oppia, että ihminen on ok, miten paljon jälkeä se olisi ehtinyt saada ennen sitä aikaan? Aiemmin tosiaan terran putsaus oli ok homma, kunhan makoili lämpömaton päällä katonrajassa, mutta tänäiltana tosiaan yritti hännällä rätkiä yläoksilta... Mitään erityistä ei tehty.

Lisää neuvoja, kokemuksia ja vinkkejä luetaan mielellään.

Muusta en tiedä (enkä sitä, onko tällä foorumilla nykyään iguaaninomistajia lainkaan), mutta vuodenaika vaikuttaa selvästi matelijoiden käytökseen. Ja nimenomaan kevät-kesä niin että ollaan vilkkaita, pelottomia, aivottomia ja riehutaan, noin esimerkiksi. Agressiivisuuskin voi liittyä etenkin koirailla. Ja koska tämä kaveri on kasvanut nyt kitukasvuisesta isommaksi, se voi olla kevätmielellä ensimmäistä kertaa mielestään isona ja hyvinvoivana, ja rauhoittua taas lisääntymisajan ulkopuolella. Jos käytös on lähtenyt "nyt kesällä" alamäkeen, niin voi mennä tosiaan ihan vuodeajan, kevät-kesän piikkiin.

Meillä kanssa löytyy n. 5,5-vuotias ei-kesy tapaus, joka on kylläkin naaras. Joskus kuulemma on ollut kesy, mutta sitten käsittelemisen puutteesta villiinty. Epäilen, että kyseessä saattaa olla muutakin kun pelkkä käsittelemisen puute, koska igu oli todella villi eikä antanut tulla lähellekään. Iksu on ollut nyt minulla melkein kaksi vuotta ja antaa syödä kädestä mutta jos terran oven avaa niin yleensä alkaa kyllä heti pullistelee ellei sitten ole ruokaa kädessä. Parempaan päin koko ajan menossa mutta saa nähä tottuuko tuo koskaan ihmisiin niin paljon että antaa koskea tai tulee kädelle. Eipä tuo nyt älyttömästi haittaa vaikkei tottuisikaan, koska olen yhteiselo sujuu ihan hyvin näinkin.

Jos terran putsaus alkaa käydä hankalaksi niin suosittelen sen siivoamista illalla liskon jo mentyä nukkumaan. Itse siivoan meidän ötön terran melkein aina tällöin, koska ensinnäkin silloin itselläni on parhaiten aikaa siihen ja toisekseen se stressaa kaikista vähiten igua. Ainakaan meidän otus ei ihan pienistä kolahduksista tai mekkalasta herää ja terran siivous sujuu yleensä vaivatta igun heräämättä tai stressaamatta ollenkaan.

Suosittelen ruoan tarjoamista kädestä tai pitämällä kuppia kädessä. Minulla meni n. vuosi siihen että sain ötön ensimmäistä kertaa syömään kädestä ja välillä tuo jopa antaa minun vähän koskea jos on hyvää ruokaa suussa ja hyvä mieli.

Täällä asustaa kaksi "puolivilliä" igua, koiras vajaa 3 vuotta ja naaras n. 2 vuotta. Molemmat tulleet kodinvaihtajina erinäisistä iguaaneille tyypillisistä syistä.
Kumpikaan ei ole ollut käsiteltävissä tullessaan, eikä ole vieläkään. Uroksella on pituutta häntineen n.120-130cm, naaraalla n. 100cm.
Koiras ollut kohta puolitoista vuotta mulla, naaras viime syksystä ja sillä asenteella mennään, että hiljaa hyvä tulee.
Koiraan kanssa saa normi terran putsaukset ym hoitaa nykyään ongelmitta, ei enää säiky, tarkkailee yläoksilta touhuja ja kerran olen saanut herraan varovasti koskea ilman, että häntää on tullut.
Naaras oli tullessaan hirvittävän arka ja säikky. Oli ollut pienen pojan lemmikkinä(...) joten ei liene vaikeaa kuvitella, miksi lisko sinkoili hysteerisenä ja paniikissa ympäri terraa, kun joku tuli huoneeseen. Vähitellen on alkanut rauhoittua, vedet saa vaihtaa, ruuat tarjoilla ja terran siivota ilman, että panikoituu. Olen antanut naaraan olla ihan rauhassa, on jo suurta edistystä, että normaalit siivous ym toimenpiteet kestetään säikähtämättä!=)
Mä näkisin, että tällaisten kavereiden kanssa maltti on valttia ja kun vaan kärsivällisesti hoitaa rutiinit ja antaa eläimelle aikaa, niin kyllä se siitä vähitellen. Mulla ei ole tavoitteena tehdä iguistani mitään sylieläimiä, jos joku päivä ollaan siinä pisteessä, että ne eivät enää säiky eivätkä pelkää, syövät kädestä ja sietävät edes pientä käsittelyä, niin olen todella tyytyväinen, enempää en liskoilta vaadi.

Meiltä löytyy kans n.2,5v igu, luultavasti koiras (omien silmäilyjen mukaan )
Tuli meille reilu vuos sitten, edellinen koti oli kyllä asiantunteva, omista henk.koht. syistä joutui luopumaan. Igu on syönyt kädestä ihan pienestä pitäen ja sitä on "väkisin" otettu kiinni. Kun meille tuli niin annettiin olla ihan rauhassa, terran puhdistukset yms sujuvat ongelmitta ja syö edelleen kädestä ainakin meiltä, vierailta ei.
Igu kyllä rupeaa pullistelemaan jos terran eteen menee seisomaan ja on muutaman kerran läppässy hännällä kun olen vettä tai ruokaa vaihtanut, jos on sattunut olemaan muualla kuin lämpöpaikalla.
Ei siis olla hätistelty itte liskoa sen kummemmin, kunnes yks päivä vähän järkytyttiin sen käytöksestä. Tästä on ehkä kuukausi aikaa... Päästettiin herra ulkoilemaan terrasta, meni keittiöön, tuolin päälle. Siinä sitten varovasti kädellä aloitettiin lähestyä, ei reagoinut mitenkään, antoi silitellä itseään ja loppujen lopuksi antoi ottaa syliinkin. Oltiin vähän hämmästyneitä, mutta ilosia tottakai.

Tämän jälkeen on antanut muutaman kerran koskea itseensä, mutta siis annetaan kyllä igun olla ihan rauhassa ja omissa oloissaan. Mutta onhan se hyvä jos joskus sattuu joku vahinko että joudutaan vaikka eläinlääkärille viemään, niin että antaa ottaa kiinni itsensä. Tai jos vaikka muutetaan joskus, niin ei tule ongelmaa tuosta..

Tuo meidän herrakin on kyllä aika pieni tapaus, se on n.90cm pitkä, painosta ei tietoa, mutta ei lähellekään täyskokoista igua. Olosuhteet pitäis olla kunnossa ja ruoka+lisät kunnossa. Noh, ehkä se siitä vielä kasvaa

Tuo öinen terran siivous on hyvä vinkki - kiitos! Sillon se tosiaan vaan torkkuu.

Taisin jo aiemminkin mainita, etten välitä liskosta saada sylilemmikkiä. Se ei ole tärkeää, koirat on mulla sitä varten. Olisi kuitenkin hienoa, jos sitä voisi käsitellä helpommin, juuri esim. terraarion kunnollinen siivous jne.

Tuo nykyinen terraario on suunniteltu melkoisen päin honkia, uusi on nyt kesällä rakennuksen alla. Saataisiin enemmän kokoa ja mahdollisuus puhdistaa pohja ilman, että luukkuja avaa.
Tiesin, että maltti on näiden kanssa valttia - sitä en tiennyt, että minun vuosi puuhailuni sen kanssa onkin lyhyt aika Eli ilmeisesti saa vielä jatkaa parikin vuotta samaa tahtia ja vasta sitten olettaa edistystä. Ehkä rakennan nyt uuden terraarion, järkevämmän ratkaisun, jospa stressi niin laskisi mahdollisimman pieneksi. Nykyinen on nimittäin liukuovilla joissa kiskot välillä jumittaa ovet ja niitä saa välillä tosissaan yrittää vääntää auki = terraario tärisee enemmän. Muutenkin tuo on hankalasti siivottavissa jne. Kokokin käy pieneksi kun poitsu on alkanut isoksi kasvaa.

Ehkä en vielä menetä toivoani sen suhteen. Olen ennenkin "kesyttänyt" eläimiä, mutta ne ovat olleet huomattavasti ymmärtäväisempiä (koira jne) joten tämä edistymisen puute on vähän vaivannut.

Kiitoksia kovasti, näistä on ollut paljon apua! Ilmeisesti turhaan mietin sen isoa kokoa, kun ihmisillä on ollut puolet isompia elikoita kesytettävinä. Antaa nyt ajan kulua vaan.

Kitukasvuisuus myös mietityttää - meillä on Bärkin kanssa saman ikäiset koiraat mutta meidän koiras on puolet pienempi! Voiko tämä kitukasvuisuus johtua siitä ettei sitä vuosi sitten (ennen kuin tuli meille) ruokittu kunnolla vai voiko tuo pieni koko olla merkki myös jostain muusta viasta? Joskus kun muissakin eläimissä yksinkertaisesti syntyy "kääpiökasvuisia" elikoita. Tuohan on myös muihin vastaavan ikäisiin iguaanien kuviin verratessa niin laiha. Syö kyllä hyvin ja mielellään kaikkea!