Siis, millaiset aistit leopardigekoilla (tai muillakin liskoilla) on? Millainen kuulo, näkö, haju, tunto...

Vastaan omasta puolestani tuohon "tai muillakin liskoilla"

Meillä on Paroedura pictus-merkkinen gekko ja sen lisäksi viljakäärme. Jos näitä vertaa, niin gekon kuulo on todella hyvä ja se säikähtää pienintäkin kovaa äkillistä ääntä. Käärmeillä ei korvia ole ja ne aistivat äänet värähtelynä, joten välillä näyttää siltä, että viljis kuulee hyvinkin ja välillä se ei tunnu huomaavan koviakaan ääniä. Riippuu vähän aiheuttaako ääni värinää juuri viljiksen vaikutuspiiriin.

Näkö on myös hyvä, koska gekkoni pimeässä erottaa ryömivän ötökän jo jonkun matkan päähän. Tunto onkin sitten varmaan hieman erilainen kuin meillä nisäkkäillä, koska matelijat ovat vaihtolämpöisiä. Ajattelisin ainakin, että se voipi siihen vaikuttaa. Kaikenkaikkiaan olen sitä mieltä, että gekollani on terävät aistit.

Tuntoaisti on varmaan myös aika herkkä, ainakin hännässä. Kun itse pidän gekkoani kädessä, niin jos vahingossa sormi hipaiseekin hännänpäätä, niin se heilautetaan äkkiä pois.

Hajuaistista olen huomannut sellaisen asian, että kun olen laittanut valkosipulia johonkin ruokaan ja jos samana iltana menee laittamaan käden gekon viereen, niin se ei kyllä kiipeä siihen. Valkosipulin haju on niille varmaan aika voimakas.
Hajuaisti taitaa olla gekon heikoin aisti. Ei ainakaan tule mieleen mitään, missä se välttämättä tarvitsisi hajuaistia.

Kuulo on varmaan aika tarkka, koska kun avaan terraariossa raejuusto purkin (käytän sitä sirkkojen pölytyksessä) niin leopardigekko juoksee heti luolasta, koska yhdistää äänen ruokaan. Eikä ääni ole mikään kovin suuri, vielä kun yritän tarkoituksella avata purkin mahdollisimman hiljaa.

Liskojen näkö eroaa ihmisten näöstä sillä, että ne näkevät jotenkin UV-valo säteilyn. En oikeastaan tarkkaan tiedä miten, mutta olen lukenut sen jostain...

Oma gekko kaikkoaa välittömästi, mikäli ihminen haisee tupakalta. Samoin jos imuroidaan makkarissa, gekko hermoilee ihan silminnähden. Joten kyllä nuo sentään jotain ympäristöstään tajuavat, vaikka noin muuten ovatkin tuommosia sohvaperunoita

Olen itsekin mielestäni huomannut, että ainakin leopardigekoilla kuulo on terävä. Pienikin räsähdys tunnutaan huomioivan.

Näöstä en ole niinkään varma. Ainakaan eivät huomaa esim. matoa vaikka olisi lähelläkin, ellei se rupea kiemurtelemaan ja välillä kyllä toljottavat muutenkin vain paikoillaan pääntä kääntelemättä liikkeen suuntaan =). Lisäksi jos huomaavat, että niitä katsellaan, niin rupeavat ikäänkuin kurkottamaan kaulaa katselijaa kohti! Tosin toi ruokaeläinten liikkuminen taitaa olla yhteydessä noihin saalistusvietteihin ennemmän kuin itse näköön.

Jonkinlainen hajuaistikin tosiaan varmaan on sillä ainakin kovasti kättä haistellaan jos siinä on vähänkin totutusta poikkeava tuoksu.

Niin en myöskään tiedä aistivatko gekot mahallaan värähdyksiä, kuten juuri käärmeet vissiin tekevät.

Vähän aiheen vierestä viedään, mutta voisiko olla niin että leopardigekot tunninstaisivat hoitajansa?

Poikani on nimittäin innokas gekkojen hoitaja (10v). Gekot tulevat mieluummin hänen kuin minun käteeni. Ainakin koirat ja kissat aistivat eläinrakkaan ihmisen, koska minne vaan menemmekin, niin elukat ovat aina poikani kamuja.

Meillä leoilla ainakin tuo haju- ja kuuloaisti tuntuntuvat melko hyviltä. Näöstä olen huomannut sen verran että syvyysnäköä minun elikoilla ei ole juuri lainkaan, saattavat roikkua jossain pöydän kulmalla että kyllä mä tuonne maahan yllän, tästä sitten seuraisi nokalleen tippuminen jos ei tilannetta olisi valvomassa.

Meillä ainakin noi leot jonkin verran tunnistavat ihmisiä. Toinen liskoistani ei tullut nuorempanan minun käteen ollenkaan, mutta poikakaverini kädessä roikkui melkein aina.

Minusta omilla gekoillani on melko hyvä haju ja kuulo, näkö kehnonlainen. Ruokkijansa ne tunnistavat oitis. Vieraiden mennessä tuijottelemaan terran viereen, ei tapahdu minkäänlaista reaktiota (silmiä jaksetaan ehkä raottaa), mutta minä kun ryhdyn niitä seurailemaan, niin taaperretaan heti etulasille tutkimaan josko vaikka ruokaa...

Näköaisti:
-Silmän rakenne samankaltainen kuin nisäkkäillä, lukuun ottamatta luisia
kovakalvon sisäisiä levyjä. Luulevyt puuttuvat käärmeiltä
-Käärmeiltä surkastunut kaksi silmänliikuttajalihaksista, silmien liikkeet
vähäisiä.
-Käärmeillä alasilmäluomi kasvanut sarveiskalvon yli.
-Värinäkö krokotiileillä ja liskoilla, lisäksi kehittyneillä käärmeillä

Hajuaisti:
-Nenäontelon ja jacobsonin elimen reseptorien välittämä aisti.
-Käyttävät aistia ruuan etsintään ja yksilöiden tunnistamiseen.
-Jacobsonin elimeen tuodaan hajuhiukkaset kielellä, aistii hyvin pienet
ainepitoisuudet
-Kalkkarokäärmeet käyttävät pääasiassa jacobsonin elintä tavallisen
hajuaistin sijaan kuningaskäärmeitä tunnistaessaan

Kuulo ja tasapaino:
-Ulkokorva krokotiileillä ja joillakin gekoilla. Kilpikonnilla tärykalvo pään
ihon pinnalla
-Matelijoilla yleensä välikorvassa kaksi kuuloluuta, käärmeillä vain yksi
-Käärmeet aistivat vain hyvin matalataajuisia värähtelyitä, kuuloluu kiinni
alaleuassa, ei tärykalvoa.
-Sisäkorva on evoluutiossa vanhimpia säilyneitä rakenteita, matelijoilla ja
nisäkkäillä hyvin samankaltainen niin anatomialtaan kuin myös
toiminnaltaan

Asento- ja liikeaisti:
-Samankaltainen kuin nisäkkäillä, oleellinen liikkeiden säätelyssä

Tuntoaisti:
-Reseptorit sijaitsevat suomujen välissä ja niiden reunoilla.
-Aistivat lämpöä, kipua, venytystä, jännitystä ja painetta.
-Matelijat eivät ääntele, reagoivat kipuun pakenemalla tai
puolustautumalla, esim. käärmeet pistämällä

Makuaisti:
-Merkittävästi kehittynyt vain lajeilla, joilla lihaksinen kieli esim. krokotiilit.
-Käärmeillä ei vaikuta millään tapaa ruokailuu

Aistinkuopat:
-Lämminverisiä eläimiä syöville käärmeille kehittynyt elin.
-"Infrapunanäkö"
-Aistii jopa 0,003˚C lämpötilan vaihtelut.
-Sijainti ja lukumäärä vaihtelevat, kuristajakäärmeillä suun suomujen
väleissä useita kuoppia, kalkkarokäärmeillä (pit vipers) yksi kuoppa
sieraimen ja silmän puolivälissä molemmin puolin päätä

Tämä opintojeni alkuvaiheessa (2002) kirjoitetun jutun tiivistelmä ja koskee siis yleisesti matelijoita. Jos jotain koko juttu kiinnostaa niin pyytäkää. Pituus on n. 8 sivua joka toisella sivulla olevaa word-tekstiä + viitteet.

Meillä tuosta näöstä.
Leopardigekkoni ei havaitse apikoillaan olevaa matoa mutta sen sijaan jahtaa kaikkea joka liikkuu.
-toinen gekko
-varjo
-käsi
-pinsetit
-mörttiröpö

Näin tekee varsinkin eräs naaras.
Se saattaa iskeä monta kertaa madon ohi, jos se ei liiku.

joo, mä oon kans huomannu, ettäkun syötän säilykesirkkoja ja ne ovat keltaoranssin ruokakupin keskellä niin ei välttämättä osu ensimmäisellä kerralla.. näköaistista kaipaisin lisää tietoa, esim. näkevätkö mustavalkoisena vai puuttuuko jokin väri, näkevätkö päivällä "sumeasti", yms.

Näöstä sanoisin että matoa ei vältsiin huomaa vaikka se olis nenänkin edessä ja leoillahan ei ole niin hyvä näkö elävät suurimmaksi osaksi tunto ja kuulo aistin avulla Meiän luna reagoi pienempäälin ääneen Yöllä kun äiti oli mun koneella nii olin nukkumassa ja käänsin kylkeä ja huokasin unessani niin äiti kerto että luna oikeen käänty ympäri silleen että "mikäs toi ääni oli???" eli hyvä kuulo.
Haju ja makuaisti ovat hyvät, lisko tunnistaa minut Hajun ja Maun(lipaisee kielellään) perusteella, äitini kun haisi tupakalta ja tuli Lunan terran lähelle niin luna lähti heti karkuun toisin kun minun kädelleni se kiipeää

Meillä kyllä mato huomataan, vaikkea liikkuisikaan (ei tosin aina). Joskus on koittanut napata pinsetit madon sijaan. xD Jostakin olen lukenut, että näkö olisi leoskin parhain aisti. Voin kyllä olla väärässä, mutta tällaista muistelen. Tuntoaisti on erittäin tarkka varsinkin selästä, pienikin hipaisu niin tuo on ihan selkä kaarella.
Meilläkin vältellään ihmisiä, jotka haisee tupakalta ja kyllä tuo näyttää suosivan vain tietynlaisia ihmisiä (eräästä kaverista se piti, koska hän oli pitkä ja olkapäältä oli hyvät näkymät) ja joidenkin kädelle se ei suosiolla mene. Mitkä lie syyt. Kaipa tuttu haju sitten houkuttelee enemmän kuin outo. Ja tämä kyllä saattaa olla kuvittelua, mutta Täpy on eniten esillä silloin kun olen kotona. O.o Se on yleensä koko päivän päivä kolmesta eteenpäin terran ovien edessä makaamassa, mutta tänään kun lähdin yhdeltä kaupungille ja tulin seitsämältä kotiin, niin poika oli yhä luolassaan. Moikkasin ohimennen, ja alle puolen tunnin päästä se oli siirtynyt tuttuun paikkaansa ovien juureen. Pitäisi kai kysyä isältä oliko se nähnyt Täpyä päivällä. Myöskin eri ihmisten ääniin se reagoi erillä tapaa.

sen verran vielä lisään että näkö siis on leoilla hyvä mutta vertasin tuota juuri noihin kuuloon ja tunto aistiin mielestäni kuulo ja tunto aisti ovat ainakin meiän Lunalla paremmat kuin näkö mutta on se näkökin hyvä, minkä voi päätellä siitä että kiipeää korkeimmalle paikalle yleensä että näkee parhaiten mutta netistähän saa hieman ristiriitaista tietoa ja ihmisillä on omat mielipiteensä ja meilläkin vähänkin kun koskee selkään kun on kädellä niin heti menee kyttyrälle kuin kameli ikään