Mietin ihan yleisesti käärmekasvattajan vastuuta - siinä missä muidenkin eläinlajien kasvattajien.

Sukupuolen määritys poppaamalla ei koskaan ole 100% varma, ja mielestäni myyjän on syytä tehdä tämä ostajalle selväksi. Tässä asiassa en ole vielä kertaakaan ongelmaa havainnut.

Sen sijaan ainakin viljakäärmeiden kohdalla värivariaatiot ja genetiikan koukerot tuottavat useille enemmän tai vähemmän päänvaivaa, ja paljon myydään käärmeitä väärillä "nimillä". Itse olen esimerkiksi ostanut Pastel Motleyn, mutta sain Anery Motleyn. Ikävää on myös huomata, että viljakäärmeitä kaupataan väärällä "sisällysluettelolla". Seuraava esimerkki on keksitty, mutta ehkä joku löytää siitä jotain tuttua:

Eli esimerkiksi kun kasvattajalla on poikaset yhdistelmästä Lavender het. amela, bloodred ja Amela het. lavender bloodred, on poikuekirjo laskuopillisesti seuraavanlainen:

NORMAALI HET. AMELA, LAVENDER
NORMAALI HET. AMELA, LAVENDER, BLOODRED (BLOODRED ISÄLTÄ)
NORMAALI HET. AMELA, LAVENDER, BLOODRED (BLOODRED EMÄLTÄ)
AMELA HET. LAVENDER
AMELA HET. LAVENDER, BLOODRED (ISÄLTÄ)
AMELA HET. LAVENDER, BLOODRED (EMÄLTÄ)
LAVENDER HET. AMELA
LAVENDER HET. AMELA, BLOODRED (ISÄLTÄ)
LAVENDER HET. AMELA, BLOODRED (EMÄLTÄ)
BLOODRED HET. AMELA, LAVENDER
PLASMA (LAVENDER BLOODRED) HET. AMELA
FIRE (AMELA BLOODRED) HET. LAVENDER
OPAL (AMELA LAVENDER)
OPAL HET. BLOODRED (ISÄLTÄ)
OPAL HET. BLOODRED (EMÄLTÄ)
OPAL BLOODRED

Geneettisesti poikueeseen voi siis syntyä kaikkiaan 16 genotyypiltään erilaista poikasta, ja todennäköisyys jokaiselle näistä on 6,25%. Fenotyypiltään eli ulkoasultaan 18,75% on normaaleja, 18,75% on ameloita, 18,75% on lavendereja, ja 18,75% on opaleja.

Mutta kun katsotaan tarkemmin kutakin näistä 18,75% ryhmästä, näemme että siellä on genotyypiltään kolme erilaista esim. lavenderia:
1 lavender het. amela (ei kanna bloodrediä)
2 lavender het. bloodrediä (toinen perinyt bloodred-tekijän emältä, toinen isältä)

Koska päällepäin ei voi nähdä, mitkä poikaset kantavat bloodrediä ja mitkä eivät, ja todennäköisyys sille on 1:2, tarkoittaa se sitä, että koeastutukseen ja asian todistamiseen asti kaikki lavenderpoikaset ovat
LAVENDER HET. AMELA 66,6% POSS. HET. BLOODRED

Vastaavanlaisessa tilanteessa olen nähnyt kasvattajan myyvän KAIKKIA kyseisen poikueen poikasia HET. BLOODREDEINÄ, vaikka kaikki eivät sitä oikeasti olekaan. Onko syynä tietämättömyys genetiikan suhteen vai tieto siitä, että het. bloodredeinä poikaset ovat halutumpia? Korostan vielä, että esimerkissäni värimuunnokset on muutettu.

Onko se ostajan velvollisuus tuntea genetiikan koukerot ja kysellä vanhempien värimuunnokset ja laskea, että
HET. BLOODRED + HET. BLOODRED = 66,6% POSS. HET. BLOODRED

Vai olisiko myyjän ja KASVATTAJAN tehtävä tietää perusasiat genetiikasta ja myydä eläimet oikeilla heteillä?



Tarkoitukseni ei ole tallata varpaille eikä osoittaa sormella.
Haluan vain puhua sen puolesta, että kukin saa mitä tilaa. Itse olin aikoinaan ostamassa "lavender het. amela bloodrediä" "opal bloodredin" jalostusta varten, mutten ottanut riskiä, kun laskin kasvattajan väitteistä huolimatta, että 33,3% todennäköisyydellä ostamani eläin olisi täysin hyödytön "opal bloodredin" jalostuksessa. Nyt tiedän toisia, jotka eivät tätä laskuoppia ole tehneet, ja nähtäväksi jää onko heillä käynyt hyvä vai huono tuuri POSS. HETtiensä kanssa.

Harmittaa heidän puolestaan.

Kyllä tuo on myyjän/kasvattajan vastuulla tietää, että mitä hettejä tai pos.hettejä hänen myymänsä eläimet ovat.

Eipä voi tuohon muuta sanoa kuin:

Luojan kiitos, että minen harrasta viljakäärmeitä..

Mutta joo. Kai se olis myyjän/kasvattajan vastuulla tietää mitä myy, ja jos ei tiedä niin sitten sanoa rehellisesti, että ei tiedä.

Hommat helpottuis jos ei pelleiltäs noiden värien kanssa ollenkaan vaan kutsuttaisi myytävää eläintä vaan ihan sillä nimellä, oli se sitten viljakäärme tai leokekko.
Sanottas vaikka et tää on tämmönen oranssi tai vaikka vähän harmahtava.

Kyllähän se varmasti harmittaa mikäli eläin ei ole sitä mitä tilaa, mutta siihen saa tässä harrastuksessa tottua.

Sami

Tuo geenien laskenta on merkityksellistä lähinnä vain kasvattajille, tavallisille lemmikkikäärmeen omistajille noilla koukeroilla ei ole juurikaan merkitystä. Itse yleensä ilmoitan vain varmat hetit ja kasvattajille tarkoitetuille eläimille saatan joskus mainita myös poshetit. Yleensä kuitenkin poikasen mukaan lähtee tieto vanhemmista ja niiden perimästä.

Kyllä kasvattajan vastuulla on minunkin mielestä tietää mitä on myymässä, siltä osin kuin itsekin tietää. Toisaalta on varmaan niitäkin kasvattajia, jotka lisäännyttävät käärmeitään tietämättä genetiikan syvällisestä laskemisesta mitään. Jos genetiikka on tiedossa, se pitäisi pyrkiä ilmoittamaan oikein, jos ei, myydään sen värisiä poikasia mitä tarjolla on, ei sen kummempaa.

Lain kannalta kasvattajalla ei ole mitään vastuuta, mutta mikäli poikasia haluaa tehdä jatkossakin, kannattaa kasvattajan tai harrastajan pitää myös oma maine mielessä.

Esimerkiksi Ruotsin messuilla eläimet ovat harvoin sitä, mitä luvataan. Vain suurimpien kasvattajien määrityksiin voi Ruotsissa luottaa. Monet muut eivät osaa edes sanoa poikastensa värimuotoa oikein, esim stripedin ja motley/stripedin, aneryn ja ghostin (etenkin motleyt) kohdalla. Ja kun heiltä lähtee kysymään käärmeiden perimästä, heidän osaamattomuutensa paistaa läpi heti.

Sitäpaitsi värinmääritys on joskus lähes mahdoton tehtävä. Esimerkiksi minulla ollut pastel motley muuttui tasaisen harmaaksi parissa vuodessa. Silti uskon sen olevan ghost -- mutta pastel se ei missään nimessä ole.

Eli tilanne ei ole yhtään sen parempi naapurimaassa kuin täälläkään. Sama juttu koskee Saksan ja Hollannin messuja -- suurin osa ei tiedä mitä ovat oikeasti myymässä.

Minusta myös ostajalla on vastuu ottaa selvää siitä, mitä hän on ostamassa. Helpoin tapa tehdä niin on tutustua itse genetiikkaan sekä värimuotoihin ja kysellä myyjältä muutamia hyvin valittuja kysymyksiä poikasten vanhemmista ja sisaruksista.

Eikös kyse ole petoksesta, jos näitä 66%poshet eläimiä on myyty varmoina hetteinä? Tällöinhän "tuote" ei vastaa sitä mitä on myyty. Sama asia kun joku myisi autoa, vaikka olisi vaihtanut tähän mopon moottorin.

Olen samaa mieltä asiasta, että kyllä kasvattajan pitää olla tietoinen itse "tuotteistaan" ja ilmoittaa kaikki mahdollinen tieto käärmeestä. Tai antaa vain varmat tiedot, on erittäin ikävää jos ostaja ei saakkaan haluamaansa ja joutuu pettymään. Juuri tämän takia kasvattajiin luotetaan jotta he olisvat perillä eläintensä genetiikasta eikä ostajan tarvitsisi huolia sitä puolta.

Veikkaan että kaupallisilla tahoilla on enemmän velvollisuuksia tuotteiden suhteen kuin yksityisillä kasvattajilla eläintensä suhteen. Yksityiset lemmikkikasvattajathan eivät myy tuotteita, joihin laki enemmän keskittyy alalla.

Onuphrius kirjoitti:
Meinaatko että autokauppiaat (yksityiset kuin yrityksetkin) eivät pisilinssiin?

kyllä myyjän pitäis tietää mitä myy...

000123 kirjoitti:
Ikävä kyllä tämä ei aina ole mahdollista. Varsinkaan, kun pitäisi tietää isovanhempien genetiikkaa myöskin, ja aina ostaessa eläintä ei tule kysyneeksi asiaa välttämättä, tai sitten myyjä ei osaa kertoa.

Parhaiten minusta tämä onnistuu niin, että tosiaan selvittää myyjältä kaikki mahdolliset tiedot, ja jos ei tiedä, sanoo rehellisesti, ettei ole hajuakaan. Ja jos ei ole varma, niin ei ala keksimään omiaan

Minä pyrin aina kertomaan kasvattamieni gekkojen vanhempien värityksen ainakin. Ja jos on isovanhemmista tietoa, toki kerron senkin.

Kyllä minun mielestäni kasvattajalla on vastuuta toki, mutta ei voi täydellistä vastuuta odottaa värityksien suhteen. MINUN mielestäni.

RogueStar kirjoitti:
Esitän eriävän mielipiteen tähän...Eläin rinnastetaan tavaraan kuluttajasuojalain mukaan (elinkeinoharjoittaja->kuluttaja). Yksityisten ihmisten tai kasvattajien välistä kaupankäyntiä taas säätelee kauppalaki, jos ostaja ja myyjä ovat molemmat kyseisen lajin kasvattajia, heidän katsotaan olevat tiedoiltaan/taidoiltaan samassa asemassa.
Elinkeinoharjoittajaksi katsotaan esim. myyjä, jolla on 'varasto' esim. kyseistä eläintä on myynnissä enemmän kuin yksi kappale ja/tai toiminta on ammattimaista...jne. Tähän määritelmään menee moni 'yksityinen kasvattaja'. Se, kuka taas lähtee penäämään oikeuksiaan kuluttajana virallisten tahojen kautta, on eri asia, tai pystyy osoittamaan 'tuotteessa' olevan virheen (het.jne..)