Tulee varmasti jossain vaiheessa,kunhan ehtii/jaksaa kirjoittaa.

Sukupuolia ei vielä tiedetä. Viridiksiä ei voi sondata vasta kuin vähintään 1 vuoden iässä, muuten niiden häntä voi vahingoittua. Mutta jos nuo ovat pari, niin kyllä luultavasti yritän niitä lisäännyttää. Jos ovat samaa sukupuolta, niin täytyy hankkia lisää pytoneita M. viridisten lokaliteetit ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Toiset kasvattajat ovat kyllä sitä mieltä, että Aru on sama kuin Aru-saarelta kotoisin, mutta todellisuudessa vain harvoista linjoista tiedetään varmasti mistä ne on kerätty. Lokaliteetit ovat enemmänkin värimuotoja -tietyn tyyppisiä yksilöitä. Tietysti olisi hienoa saada Arulle toinen Aru pariksi..

Kihikihi Ei ne oikeesti mitään liskoja saa. Toivovat vain saavansa. Hiirenpoikasia ne syövät ihan kiltisti. Liskonmetsästyksellä viittasin vain käärmeen saalistusmenetelmään, jota se käyttää luonnossa liskojen houkuttelemiseen. Liskojen kasvattaminen ruoaksi olisi aika vaivalloista ja luonnosta kerättyjä ei voi antaa, koska niistä käärme saisi hurjasti loisia.

Tuota. Ne lokaliteetit ei kyllä missään nimessä ole mitään värimuotoja. On kyllä totta ettei kaikista elukoista tiedetä lokaliteettia tai sitä ei ole olemassakaan, kun joku on keksinyt lisäännyttää eri paikallisuuksien elukoita keskenään. Tieten tahtoen paikallisuuksien sotkemista en pidä järkevänä.

Janne

No, värimuoto-sana oli ehkä väärä valinta, mutta mitä ajoin sillä takaa, on että M. viridiksiä voidaan myydä lokaliteettikäärmeinä vaikka ne itseasiassa ovat vain tietyn lokaliteetin näköisiä. Esim Sorong-muodon pytonit eivät suinkaan ole kaikki peräisin Sorongista, vaan käärmeet on kerätty Sorongin ympäristöstä ja koottu Sorongiin, josta ne sitten viedään ulkomaille myyntiin. Näin käärmeille tulee myyntipapereihin merkintä Sorong, vaikka ne todellisuudessa olisivat kauempaakin kerättyjä. Ostajille riittää, että käärme näyttää Sorongilta ja myyjä sanoo sen olevan sorong.

Toki minäkin mieluiten pitäisin "linjat puhtaina" mutta vaikka toinen käärmeistäni on myyty Aru-muodon edustajana, niin en suinkaan ole 100-varma, että sen esivanhemmat ovat pelkästään Arulta. Ja tuo mainland-muodon edustaja on alkuperältään vieläkin epämääräisempi. Jos lisäännyttäisin Arun ja mainlandin keskenään, niin mahdolliset poikaset olisivat Morelia viridis -lajia, ei mitään tiettyä muotoa. Taatusti kauniita yksilöitä - eivätkä yhtään sen huonompia kuin puhtaat Arut tai Biakit tms.

Kyllähän näin voi tehdä ja varmasti valitettavan usein tehdäänkin, mutta se on kyllä mielestäni ehdottomasti väärin. Tämän takia arvostankin suuresti tutkijoiden, harrastajien tai muun luotettavan tahon keräämiä eläimiä ja niiden jälkeläisiä.

Joo niin kauanhan se on M. viridis kunnes joku taksonomi keksii, että Aru- saaren M. viridis onkin oma lajinsa esim. Morelia aru. Niin mitäs sitten olisivat nuo aru x mainland? Morelia sp?

Ja vieläkin korostaisin että lokaliteetti=paikallisuus ei ole mikään muoto, vaan provinssi=lääni josta elukat on alunperin kotoisin.

M.viridiksen levinnäisyysaluehan koostuu pääasiassa saarista, jotka ovat suhteellisen kaukana tai vielä kauempana toisistaan. Epäilenpä siis (harrastajana ja täysin amatöörinä), että eri paikallisuuksien väliset eroavaisuudet voivat olla hyvinkin suuria. Se, että onko kahden eri lokaliteetin "risteyttäminen" itse eläimen kannalta hyväksi vaiko pahaksi, lienee arvoitus. Mutta onko ihmisen tarpeellista puuttua tähän luonnon omaan kehitykseen? Ja tuottaa taas uusi chihuahua tai shar-pei, tämä mitään eläintä sen kummemmin mollaamatta tai sen elämää väheksymättä.

Janne

Ahaa... No nyt selvisi *tyhmä*
Kiva että tulee juttua ja kuvia, kuolaan niitä sitten. =)

Olet kyllä oikeassa. Näinhän on käynyt monien muiden lajien kohdalla - alalajeista on tullutkin omia lajejaan, jolloin entisten alalajien jälkeläiset ovatkin yht'äkkiä hybridejä. Mutta Aru-saaren viridikset lasketaan ainakin tällä hetkellä samaan lajiin muiden saarien ja IJ:n "mantereen" yksilöiden kanssa. Ne eivät ole edes omia alalajeja.

Niinhän se menee. Mutta käytäntö voi olla aivan toinen. Jotta voitaisiin rehellisesti puhua puhtaasti tietyn lokaliteetin elämistä, niin käärmeet saisi mennä itse keräämään vitaikosta tai ainakin jonkun pätevän tyypin on joskus täytynyt kerätä yksilöt itse. M. viridiksien kantavanhemmista vaan suurin osa on tuotu Eurooppaan ja Amerikkaan matelijadiilereiden toimesta, jolloin kukuaan ei voi tietää, mistä mikäkin yksilö on kerätty - huolimatta siitä mitä papereissa lukee. Olen hiukan lueskellut noita chondro-foorumeita, ja yleinen mielipiden tuntuu olevan, että suurin osa myytävänä olevista poikasista ei ole puhaita lokaliteettikäärmeitä. Ostajat kysyvät poikasten lokaliteettia, ja kasvattajat ovat ikään kuin pakotettuja sanomaan jotain lokaliteetiksi, jotta saisivat poikaset myytyä. Lokaliteettien arvostaminen on siten kääntynyt itseään vastaan.

Eläinten kannalta parasta olisi varmasti jättää ne sinne viidakkoon. Minusta luonnon kehitykseen on jo puututtu aika rankalla kädellä siinä vaiheessa, kun ihminen on ottanut ne luonnosta ja sulkenut terraarioihin. Ymmärrän kyllä lokaliteetti -harrastuksen arvon ja on hienoa, että toiset kasvattajat pyrkivät pitämään linjat puhtaina. Mutta minusta se on kuitenkin vain osa tätä harrastusta, ja matelijoita voi pitää vaikkei lokaliteetista olisi tietoakaan. Kun aloin syksyllä miettimään viridisten hommaamista, niin mieluiten olisin halunnut kaksi Aru-muodon käärmettä (puhun edelleenkin muodosta, koska en usko lokaliteettien puhtauteen). Saatavilla ei kuitenkaan ollut sellaisia poikasia, joten seuraavaksi piti miettiä kumpiko minulle on tärkeämpää, lokaliteetti vai käärmeen ulkonäkö. Tulin siihen tulokseen, että ulkonäkö ratkaisee, ja valitsin tuon "mainland" poikasen. Kasvattaja mainosti poikasia vain M. viridis -käärmeinä ja lokaliteettia ei edes mainittu ennen kuin sitä kysyin. Ja "mainland locality type" ei minusta tosiaankaan kuulosta kovin tarkalta lokaliteetilta.

Suurin osa myytävistä terraariossa syntyneistä matelijoista ei taatusti ole lokaliteettielämiä. Leopardigekot, kuningasboat, -pytonit, viljakäärmeet, kreikankilpikonnat ym. ovat vain tiettyä lajia, mutta niiden esi-isien keräyspaikkaa ei tiedetä. Ovatko nämä eläimet jotenkin huonompia tai vähemmän arvokkaita kuin lokaliteettiyksilöt? Minusta on tärkeintä, että matelijoita saadaan mahdollisimman paljon lisääntymään terraariossa, ettei niitä tarvitsisi kerätä luonnosta. Jos halutaan sälyttää tietyn alueen eläimiä, niin suojelutyö tulisi tehdä paikanpäällä.

Olen itse nähnyt useista eri lokalisaatioista olevia M.viridis yksilöitä.
Nämä yksilöt joita olen päässyt näkemään ja kuvamaan, ovat 100% juuri sieltä mitä lapussa oleva lokaliteetti kertoo, jaa mistä olen näin varma ? koska ne on alunperin tutkijoiden toimesta näistä paikoista kerätty. Mitä tulee eri paikallisuuksien ulkonäköön kokoon ja käyttäytymiseen, voi sanoa että ulkonäkö vaihtelee todella paljon eri paikallisuuksien välillä, sekä myös koko. En myöskään usko kuten Niina mainitsi noiden Euroopassa ja / tai amerikassa myytävien yksilöiden ilmotettuihin paikallisuuksiin. Itse olen Jannen kanssa samoilla linjoilla tuosta paikallisuuksien tärkeydestä, sekä säilyttämisestä M.viridis tai mitä tahansa lajia breedatessa.





Nämä kolme yksilöä ovat eri paikallisuuksia, koska en muista mikä on mistäkin niin en lähde arvaamaan. Kuten huomaatte niin ulkonäkö on kovin erilainen, kokoa sen sijaan on näistä kuvista vaikea hahmoittaa mutta huomattavaa koko eroa on havaittavissa täysikasvuisilla yksilöillä, eri lokalisaatioiden välillä.

Hmm.. mistähän sitä nyt alottaisi.. vaikka tuossa jo käytiin keskustelua värimuodosta niin väitän että näin ei ole.. se on lokaliteetti..

Aru on erinomainen esimerkki siinä mielessä että tuon runsaan valkoisen värin lisäksi koko käärme on erinäköinen kuin esimerkiksi Sorong.. Pää on paljon massiivisempi ja eri muotoinen ja koko yleensä hiukan isompi.. jos puhuttaisiin värimuodoista niin se tuskin vaikuttaisi eläimen kokoon, vai vaikuttaako.. Vielä parempi esimerkki on Biak joka on huomattavasti suurempi kuin Sorong ja jolla on myös silminnähtävästi erinäköinen ruumis ja pää.. ja sitten pieni yhtälö.. Sorong on ns. Mainland, Aru ja Biak on saarilta ja siinä on kumminkin useampi kilometri vettä välissä ja uskon että ne elävät ihan keskenään eristyksissä.. Mainlandin lokaliteetit mm. Sorong, uskon että niiden välillä ei ole yhtä dramaattista eroa mutta eroja on silti, jotkut elää huomattavasti lähempänä merenpintaa ja toiset vuorilla.. en usko että nekään helposti risteytyvät keskenään.. ja se on totta että kaikki Sorongit ei ole Sorong-kylästä poimittuja.. mutta sen sijaan uskon että suurin osa on kumminkin aika läheltä ks. paikkaa josta nimi juontaa juurensa.. sama ajatusmaailma pätee mm. Bokondini, Merauke, Yapen, Timika etc..

Kannattaa aluksi tutkia miltä näyttää oikea Aru, Biak, Sorong niin on helpompi hankkia eläin mikä todennäköisemmin on puhdas.. lokaliteettien risteyttämistä en pidä hyvänä ideana paitsi jos molemmat on tosi erikoisen näköisiä niin ehkä sitten, tai sitten ei.. tuo värimuodoista puhuminen saa minut suorastaan hiiltymään tämän lajin kohdalla koska jos ottaa silmän käteen ja katsoo tarkemmin niin huomaa muutakin eroa kuin pelkän värin. Aamen.

Markkinoilla pöyrivistä Chondroista osa on varmasti on "oikeaa" lokaliteettia mutta niinkuin Niina sanoi, jos lokaliteetti on epävarma niin yksilöt myydään jonakin satunnaisena lokaliteettina. Tässä tapauksessa voisi (Flinkkua ärsyttääkseen) käyttää sanaa "värimuoto".

Yksinkertaistetusti esim. näin:
Jos selkäpuolella valkoisia pilkkuja -> Aru
Jos selässä sinistä -> Sorong
Jos paljon keltaista -> Biak
jne...

Ihanteellista ja toivottavaa olisi tietysti pitää lokaliteetit erillään ja "puhtaina" mutta käytännössähän näin ei voi aina olla.

Lisäksi on vaikea määritellä miltä "oikean" lokaliteetin yksilöt näyttävät. Monilla saattaa hyvinkin olla paikallisuuden yksilöille ominaisia piirteitä, mutta näitä ei voida pitää varmoina tunnistuskeinoina. Variaatio voi lokaliteetin yksilöiden välillä olla hyvinkin suuri.

Luulenpa että varmin tapa saada "oikeita" lokalitteettiyksilöitä on hankkia käärmeensä hyvämaineiselta kasvattajalta joka tietää käärmeidensä alkuperän.

Otsikko on mennyt.

Tämäkin on taas näitä levyrikon seurauksia. Asia on nyt korjattu ja uusi otsikko keksitty. Jos joku mode keksii paremman otsikon, niin siitä vaan vaihtamaan. Itse en ainakaan muista alkuperäistä otsikkoa.


- Asta

Tässäpä typerä kysymys vanhaan ketjuun.
Elikkäs mistä löytäisin Morelia Bredlistä tietoa jäi hiukan kaivertamaan kun tollanen komistus ilmestyi kuukkelissa ;D
Mielellään suomalainen sivu ku on surkee enkku tai joku mahtava ihminen voisi tännekkin laittaa tietoa... vai onko samat hoito ohjeet kuten muillakin esim, m.viridis