Käärmeissä, liskoissa ja sammakoissahan on näitä myrkyllisiä lajeja. Minua kiinnostaisi tietää millätavoin nuo myrkyt yleensä vaikuttavat...

Siis:

a) Minkätyyppisiä nuo vaikuttavat aineet ovat? (Kemiallinen koostumus)

b) Onko eri-ikäisten yksilöiden myrkkymäärissä/vahvuuksissa huomattavia eroja?

c) Onko kaikkia aineita edes tunnistettu? / Onko vastamyrkkyjä?

Niin, ja sitten kiinostaisi myös se, onko muillakin matelijoilla kuin komodonvaraanilla (Varanus komodoensis) suussaan sellaista bakteerikantaa, joka olisi vaarallinen... Siis komodonvaraanin puremahan on siinä suhteessa vaarallinen, että ko. eläimen suussa oleva bakteerikanta on niin ärhäkkää sorttia, että vakava verenmyrkytys on erittäin tod.näk.


-MikroMyy, joka ei nyt oikein saa ajatuksiaan kasaan...

Katsoppas Herpetomania Vol.9, No.4,2000 Siinä on artikkeli myrkyllisistä käärmeistä. Mainitaanpa siinä jotakin myös myrkyllisten liskojen myrkystä.

*linkkivinkki*
http://www.venomousreptiles.org/

Siru

Joilain käärme lajeilla tiedetään olevan jopa yli 50 eri vaikuttavaa ainesosaa.

Tohon en osaa sanoa "kunnon" tiatoa

Lähes kaikiin käärmeiden myrkyyn on vastaaine, vasta aine voi olla myäs kohtalollista jollei tiädä mikä käärme on purrut.

Komondo ei varsinaisesti myrkylinen vaan sen syljessä/kualassa ovat bakterit ovat tarkoitettu mädässä lihassa olevien baktereiden tuhoamiseen. Gilalisko "gila monster" (Heloderma suspectum) ja joku toinen jonka nimeä en muista ovat myrkyllisiä, gilalla ei ole sellasia hampaita kuin käärmeilla vaan myrkky erittyy alaleuasta.

Se toinen myrkkylisko on skorpionilisko (Heloderma horridum). Lisää näiden myrkyistä:
http://www.kingsnake.com/toxinology/lizards/heloderma.html

Muuten vaan hyvä sivu Heloderma-suvun liskoista:
http://www.drseward.com/

Niin siis... Tarkoitin tuon komondon mainitessani, että...
Onko muilla matelijoilla yhtä ärhäkkää bakteerikantaa suussaan? (Siis ei-myrkyllisillä yksilöillä)

Niin, ja noista myrkyllisistä sammakoista, sekä muista vastaavista olisin myös kiinnostunut saamaan tietoa...

-MikroMyy, väsyneenä töissä

Gilaliskollahan on vaarallista, hermokaasun tapaista, myrkkyä alaleuan rauhasissaan. Purressaan eläintä myrkky kulkeutuu eläimen haavaan hampaissa olevia uurteita pitkin.

Gila Venom:

Their venom comes from glands in the lower jaw, and flows into a bite through channels in grooved lower teeth. Although the venom is as toxic as that of a diamondback rattlesnake, this simple delivery system introduces the venom into a wound fairly slowly. The effect of the bite may be intensified as the animal clamps down with his jaws and rolls over, hanging onto its victim and continuing to bite and chew as the venom accumulates in the wound.The venom attacks the nervous system and is strong enough to kill birds and mammals. It has been suggested that the venom of the Gila monster is used more for defense than for feeding.

The bite is described as extremely painful, although pain is initially confined to the area of the bite. Victims may also experience localized swelling, nausea, vomiting, hypertension, weakness, faintness, excessive perspiration, chills, and fever. When bitten, it is important to disengage the lizard as soon as possible. This may be done by placing a strong stick between the bitten part and the back of the lizard's mouth and pushing against the rear of the jaw. If this doesn't work, immersion in water may make it release its hold. The brittle teeth of the Gila monster may remain imbedded in the wound and must be removed by a medical professional.

Lainattu http://www.whozoo.org/anlife2000/jamiebritt/gilaindexrev.html

Nytpä löytyi kiintoisa aihe!

Esim. mun Neuroscience kirjassa sanotaan, että erään Taiwanilaisen kobran myrkyn tärkein vaikuttava aine, alfa-bungarotoksiini on peptidimolekyyli (eli koostuu aminohapoista), joka kiinnittyy synapsien vastaanottavan puolen asetyylikoliinireseptoreihin hermon ja lihaksen yhtymäkohdassa (neuromuscular junction) niin tiukasti, että kestää päiviä, ennen kuin se irtoaa. Asetyylikoliini on siis se tavallisin välittäjäaine, joka esimerkiksi "vie viestin" hermosta lihakseen. Tämän myrkyn tarkoituksena on lamaannuttaa hengitykseen tarvittavat lihakset.

Muiden käärmeiden myrkyistä en tiedä vielä, mutta otampa selvää kunhan jostain löydän tietoa.

Eikös noissa vastamyrkyissä ole sellainen ongelma, että osa ihmisistä on niille vaarallisen yliherkkiä.

Käärmeiden myrkyt ovat pääasiassa useiden proteiinien (aminohappojen) yhdistelmiä. Niiden vastamyrkytkin ovat aminohappoja.

Proteiineille voi olla allerginen, eli vastamyrkky voi aiheuttaa vakavia reaktioita. Yleensä tämä ei ole ongelma ensimmäisellä kerralla: kehossa ei ole vielä valmiina vasta-aineita, mutta seuraavalla kerralla sitten tulee anafylaktinen reaktio.... useat vastamyrkyt ovatkin "kertakäyttötavaraa", eli ken kerran on niitä saanut, ei voi toiste ottaa.

Yksi ongelma on myös se, että vastamyrkkyjä tehdään ruiskuttamalla pieniä määriä varsinaista myrkkyä hevosiin. Annosta suurennetaan pikkuhiljaa ja lopulta hevosen veressä on eroteltavissa vasta-aineita. Mukaan voi siis joutua hevosproteiineja, eivätkä näin saadut vasta-aineet muutenkaan ole ihan täydellistä tavaraa.

Kärmesten myrkkyjä on karkeasti kahta laatua; hermomyrkkyjä (neurotoksiineja) ja kudosta tuhoavia myrkkyjä (hemotoksiineja) . Edellä kuvaamasi asetyylikoliinin kautta vaikutus on tyypillisin tapa hermomyrkyille - hermojen toiminnan estyminen tai häiriintyminen voi johtaa kuolemaan lähinnä hengityselinten lamaantumisen myötä. Kudosta tuhoavat myrkyt taas vaikuttavat verisoluihin. seurauksena sisäelinvaurioita (maksa, munuaiset) - kuolema johtuu yleensä shokista, kun verenkiertojärjestelmä pettää.

Erityyppisistä myrkyistä huomattavasti eritellymmin voit lukea esim. tästä kirjasta:

ENZYMES FROM SNAKE VENOMS
Toimittanut:
Graham S. Bailey, Professor; Department of Biological Sciences,
University of Essex, Colchester, England
ISBN 1-880293-08-0
(joskus muistaisin nähneeni amazonissa myynnissä)

Kliinistä toksikologiaa käsittelevä sivusto antaa myös pintapuolisen kuvauksen erityyppisistä myrkyistä - sivujen Antivenom handbook on erityisen kiintoisa:

http://www.wch.sa.gov.au/paedm/clintox/index.html

Jep, lyötyyhän tuo kirja näköjään amazonin valikoimista. Harmi vaan, että hintaa on 175 dollaria... Pitää elätellä toivoa, että joskus olisi varaa.

Bungarotoksiinihan tulee tuolta Bungasus- suvun lajeilta. Kobrilla on ns. najatoksiin ja mamboilla dendrotoksiini (onkohan tehokas puuntappaja hahhahhaaaa...nörttivitsi). Taiwanilainen kobra = Naja atra.

Martti

Minä olen kuullut, että nuoret käärmeet ei osaisi kunnolla säännöstellä myrkkynsä määrää, vaan tyhjentää varastonsa kokonaan. Onko siinä mitään perää?

Nostetaampa tätä aihetta ylös. Tuollainen kyssäri, että miksei vastaseerumia voi käyttää kuin kerran? eli mikä tuo anafylaktinen reaktio on?

Anafylaktisella reaktiolla tarkoitetaan mielestäni myrkytystilaa. Ensimmäisellä kerralla vasta-ainetta annettaessa kehossa sitä ei vielä ole, toisella kerralla sitä siellä jo on ja vaikuttaa kohteeseen toksisoivasti (pah, ei tuo sana voi taipua nuin???!

Eli tämä seerumiko ei sitten poistu elimistöstä? Mikä on sitten reaktio puremaan jos sitä seerumia on varastossa jo valmiiksi?