Herppi.net

Eli olen saanut käsityksen ettei 2 eri lajia voi pitää yhdessä, koska syntyy tapeluita. Onko totta?

En ole kilpikonna ekspertti, mutta selkärangattomien kohdalla sama pätee kuin herppeihin. Toinen saattaa kantaa luontaista bakteeria joka aiheuttaa toiselle taudin, ravinto voi olla täysin erilaista toisen lajin kanssa ja tälle toiselle lajille se on aivan vääränlaista toiselle lajille haitaksi. Myös elinolot ovat kummallekkin täysin eri, eli toiselle ne saa täydellisiksi, toinen siitä kärsii. Myös ei suositeltavia hydridejä voi syöntyä erisukupuolisten välillä jotka pysytyisivät lisääntymään.

Sain tänään sijoitettavaksi asuntooni nelivarvaskilpikonnan. Itelläni on ennestään kaksi kreikanmaakilpikonnaa. Kreikkalaiset asustaa suurikokoisessa marsunhäkissä olohuoneessa, nelivarvas makuuhuoneessa terraariossa. Tein tällaisen järjestelyn siksi, koska ne eivät luonnollisesti voi asua samalla alueella.

..

Mutta mieleeni tulikin, että voivatko kahden eri maakilpikonnalajin edustajat asua edes samassa taloudessa? Miten voin tietää, etteivät bakteerit (mitä lajit luonnostaan kantavat) eivät leviä muulla tavalla? Minä kuienkin käsittelen kaikkia saman verran, ja tapaan nostaa kilpikonnat aina iltaisin lattialle muutamaksi tunniksi kävelemään? Mikä takaa sen, ettei bakteerikanta tartu esim. käsistäni, hengitysilmasta, lattiasta, jne..? En löytänyt internetistäkään tähän vastausta.

Vastaisiko joku, joka satavarmasti tietää aiheesta? Nelivarvas on jo aikuinen, mutta kreikkalaiseni ovat vasta 5- ja 1-vuotiaita, joten ne luonnollisesti sairastuvatkin helpommin!

Kyllähän nuo elikot voivat samassa taloudessa asua, ilman hirmu hygieenistä käsienpesua. Mulla asuu koira, 2 punakorvakilpparia, 5 kreikankonnaa, 4 käärmettä, rottia, hiiriä..ja lintuja... en TODELLAKAAN joka välissä kipitä käsiäni pesemään ja lattioita moppaamaan.

Tästä saa todellakin olla eri mieltä mutta terve landejärkikäyttöön. Elää noita elikoita luonnossakin monenmoisia samoilla alueilla. Pääasia on ettei nelivarpaita ja kreikankonnia päästä keskenään pariutumaan, tiedä edes pystyisikö ne siihen, mutta hybridejä emme halua.

Kiitos, tämä auttoi kyllä. =)

Mietin sitä, että kun on oltu niin tarkkoja noista kreikan- ja nelivarvaskonnien bakteereista. Mikä sen sitten estää, etteivät ne saa samassa terrassa bakteeriensa vuoksi asustaa? Samat bakteerithan taloudessa kuitenkin pöläjävät! Tulee vähän tyhmänpuoleinen olo kun tällaisia kyselen, mutta tilanne on minulle täysin uusi ja olen aivan ulalla :D

Nelivarpaat ovat lajina agressiivisempia kuin kreikankonnat. Samassa terrassa asustaessa kreikankonna jää "jalkoihin" eikä saa rauhassa olla, oletan.

Kahta koirasta ei voi pitää samassa terrassa vaikka olisivat samaa lajiakin paitsi ihan pieninä. Naaras/ koiras kombinaatio, eri lajit, siinä on se hybridien vaara. Toisaalta myös mikäli koiras olisi nelivarvas, niin kreikkisnaaras on hätää kärsimässä.

Kreikankonnanaaras ja nelivarvasnaaras saattaisivat jotenkin tulla juttuun mutta siinäkin saattaa tulla nokkapokkaa ja taas kreikankonna jää toiseksi.

Eri lajeille eri terraariot vaikka muuten asustaisivatkin samassa taloudessa.
Mulla asustaa 5 kreikankonnaa ja yhteensä niillä on 4 terraariota. Ei kait kamalan hankalaa ole laittaa eri lajeille eri terrat? Voihan sitä hankkia samanlajin konnia lisää, silloin tilanne olisi kaikista helpoin.

hei

siis näillä on erilliset terrat, kuten jo edellä mainitsin. ja sen, että eilen tuli hätäsijoituksena tuo nelivarvaskonna meille. noita bakteereja lähinnä mietin. mutta hyvä tietää, jos on turvallista. kun oon monesta paikasta lukenut, ettei voi asuttaa samaan terraan nelivarvas- ja kreikankonnaa, koska niiden kantamat eri bakteerit tuhoais toisensa, eli pahimmas tapaukses kumpikin konna kuolis. niin sen takia huolestuin, voiko samassa taloudessa pitää.

Minun maalaisjärkeni sanoo eri bakteerikannoista niin, että olivatpa konnat samaa tai eri lajia, aina on riski, että toisesta kodista muuttava tuo mukanaan jotain vieraita pöpöjä.
Sitten on oletettavaa, että eri lajit "sietävät" eri bakteereja paremmin kuin toiset - eli toisen lajin konna voi tullessaan kantaa jotain bakteeria, jota toinen laji ei siedä.

Toistan itseäni tuolta toisesta ketjusta parin vuoden takaa:

Mun mielestä ensimmäinen perustelu löytyy miettimällä sitä, miten eläimet elävät luonnossa. Eli ovatko eläimet samalta seudulta peräisin (tottuneet samanlaisiin olosuhteisiin, joita joudut vankeudessakin jäljittelemään).

Ja toisekseen aina täytyy muistaa se, että jokin toiselle lajille harmiton virus/bakteeri voi jopa tappaa toisen lajin edustajan.

Kolmannekseen eläimet aiheuttavat aina toisilleen stressiä (konnat ovat luonnossa yksineläjiä), ja eri lajin yksilöiden yhdistäminen vielä pahentaa tilannetta.

Neljännekseen luotettavana pitämäni Tortoise Trust sanoo, että eri lajeja ei pitäisi missään nimessä yhdistää.
www.tortoisetrust.org/articles/rules.html
Do NOT ever - under any circumstances - mix species. Russian roulette is not a good game to play and mixing species is a loaded gun. I have heard horror story after horror story of entire collections being literally decimated due to this problem. Why take a chance? Build the extra pen or enclosure and find a mate of the same species - it will save you heartache in the long run.
Ja kilpimätääkin voi aiheutua liian agressiivisesta kaverista:
www.tortoisetrust.org/articles/shellrot.html
Mixing incompatible species is one sure way to initiate the problem - keeping aggressive T. ibera and T. marginata with T. hermanni, or North African T. graeca, for example.
Eli en missään nimessä suosittele eri lajien pitämistä yhdessä tai edes samoissa tiloissa vaikka olisivat eri aikaan tai sisusteiden tai astioiden siirtämistä terrasta toiseen. Samassa taloudessa voi eri kilppareita olla aivan samoin kuin vaikka kilppareita ja liskoja, kun vaan muistaa aina pestä kädet (tarvittaessa käsidesi) ennenkuin siirtyy yhdestä lajista toiseen.

pikke kirjoitti:
Samassa taloudessa voi eri kilppareita olla aivan samoin kuin vaikka kilppareita ja liskoja, kun vaan muistaa aina pestä kädet (tarvittaessa käsidesi) ennenkuin siirtyy yhdestä lajista toiseen.

Noh, aina varmassa vara parempi, mutta olen kyllä Wiolan kanssa samaa mieltä, että kun eri eläimiä asustaa samassa taloudessa, niin kyllä se käsien pesu alkuinnostuksen jälkeen jää. Varsinkaan käsidesinkäyttöä en ymmärrä normaalissa elämässä lainkaan.
Toki hygieenisyys on hyvä muistaa varsinkin eläinten jätöksiä siivotessaan, mutta ei näistä asioita tarvitse itselleen liian vaikeata sentään tehdä. Sitä paitsi, kuinka kauan todellisuudessa pöpöt elävät ihmisen iholla, niin että siirtyisivät sitä kautta ihmisen välityksellä eläimestä toiseen?

Yleensä eri matelijoita ja lajeja harrastaville suositellaan kyllä käsien pesua lajien välissä. Se on melko helposti tavaksi otettava käytäntö, jolla voidaan ehkäistä sekä lajispesifien bakteerien siirtyminen toiseen lajiin, että mahdollisten sairauksien leviäminen eläimestä toiseen. Varsinkin uusien vastahankittujen eläinten tai väliaikaisesti hoidossa olevien eläinten kanssa pitäisin käsienpesukäytäntöä ehdottoman tarpeellisena.

Kilpikonnat voivat kantaa ja tartuttaa esimerkiksi herpes-virusta näyttämättä itse sairauden merkkejä. Kuolleisuus tuohon lähentelee 100%. (Jos joku haluaa lukea lisää: www.tortoisetrust.org/articles/herpeswarning.htm) Tämä virus siirtyy nimenomaan suorassa tai välillisessä kontaktissa, ei esim. hengitysilman välityksellä.

Myös "tavallinen" nuha voi koitua kilpikonnille kuolemaksi, joten sen vaarallisuus on niillä aivan eri luokkaa kuin ihmisillä. Uusi konna voi kärsiä esim. muuttostressistä, joka alentaa vastustuskykyä, jolloin piilevätkin sairaudet voivat puhjeta. Lisäksi luontainen suolistoloiskanta voi lisääntyä räjähdysmäisesti muuttostressin tai ruokavalion muutoksen takia. Siksikin sekä käsien pesu eläimiä tai niiden tarvikkeita käsitellessä on tarpeellinen, mielestäni välttämätönkin, varotoimenpide. Tämän lisäksi riittävä karanteeniaika, ennenkuin (samanlajisia) eläimiä yhdistetään keskenään. Eri lajeja ei tosiaan suositella pidettäväksi yhdessä niiden erilaisten bakteerikantojen ja erilaisten käyttäytymistapojen johdosta. Erilainen käytös voi aiheuttaa sekä fyysisiä vaurioita, että stressiä.

Mikäli joku haluaa ottaa (mielestäni) tarpeettomia riskejä omien eläintensä kanssa, se toki lienee hänen oma valintansa, itse en kyllä sitä muille suosittelisi. Käsien pesu eläinten hoidon välissä on helppoa, ja minulla ainakin jo oman hygieniakäsitykseni vaatimaa, ovathan nämä eläimiä, jotka tallovat jatkuvasti omissa ulosteissaan.

Ei ne kilpikonnat kyllä omissa ulosteissaan tallo. Ite ainakin raivaan kakat pois heti niiden ilmestyttyä. Vesikonnilla pesen suodattimet 2 kertaa viikossa ja samalla ruokin ne ja kerran viikossa vaihdan vedet. Tottakait tämän jälkeen normi käsienpesu + pummpissaippua + kuivaus tavalliseen pyyheliinaan jota vaihdan riittävän usein.

Ylärerrassa asustavat käärmeet, linnut, hiiret ja rotat. Käärmeet syövät hiiriä ja rottia että näiden välillä käsienpesu on turhaa neurotismia. Omat käärmeeni eivät ole agressiivisia ja hyöki pelkän "hiirenhajun perään". Linnut ovat päivisin yläkerrassa vapaina ja istuksivat missä haluavat vaikka käärmeterran päällä.

Alakerrassa asustavat kreikankonnat ja punakorvakilpparit. Punakorvia käsittelen 2 kertaa viikossa ja kreikankonnia päivittäin. Kaiken tämän jatkona huseltaa vilkas koira joka mun varmaan pitäs desinfioida muutaman kerran päivässä...hännässään varmaan kantaa kaikenmaailman bakuja..

Oman entisen ammattinikin takia huolehdin toki hygieniasta. Siihen riittää juokseva vesi ja nestepumppissaippua ja tarpeeksi usein vaihdettu ja 60:ssä pesty pyyheliina.
Muutama tosiseikka: en pure kyniä, en syö kynsiä enkä pistä muutenkkaan sormia suuhun enkä hivele sormillani kasvoja, ettei tule välillistä bakteeri-/viruskontaminaatiota.

Sen verran hysteerinen olen että aina kun tulen kaupasta pesen kädet ennenkuin rupean ruokareppua jääkaappiin purkamaan...Tämä näin sikaflunssan vuonna etenkin tärkeää. Talouden ulkopuoliset bakteerit / virukset ovat haitallisempia kuin huushollin sisäiset.

Jostain ihme syystä elukkani ovat terveitä enkä ite ole sairastanut edes ns. perusflunssaa yli 10:een vuoteen....

Wiola kirjoitti:
Ei ne kilpikonnat kyllä omissa ulosteissaan tallo. Ite ainakin raivaan kakat pois heti niiden ilmestyttyä.

Minun nelivarpaani talloo ulosteissaan. Se ei tunnu oikein välittävän siitä, että se kävelee ulosteeseen. Kimble on monta kertaa ulostanut ruokalautaselleen syödessään.
Ja kyllä minä ulosteet siivoan ulosteet heti, kun huomaan.

Eini kirjoitti:
Wiola kirjoitti:
Ei ne kilpikonnat kyllä omissa ulosteissaan tallo. Ite ainakin raivaan kakat pois heti niiden ilmestyttyä.

Minun nelivarpaani talloo ulosteissaan. Se ei tunnu oikein välittävän siitä, että se kävelee ulosteeseen. Kimble on monta kertaa ulostanut ruokalautaselleen syödessään.
Ja kyllä minä ulosteet siivoan ulosteet heti, kun huomaan.

Meilläkin noi mokomat kyllä ulostaa vaikken olekaan kotona vieressä vahtimassa ja heti korjaamassa jätöksiä, työpäivän ja jopa työ/lomamatkojen aikanakin! Ja sitten ehtivät kyllä talloa ne mennen tullen. Taitavat olla huonosti kasvatettuja;) Tai sitten en vaan ehdi antaa niille riittävästi laatuaikaa, pitääköhän palkata päivähoitaja niille...

No mulla ne ei siks tallo ulosteissaan kun vaktaan niitä alvariinsa...
Tämä näitä evp:n etuja:))