Lintuharrastajat ovat äänittäneet Virolahdella ja aiemmin ainakin Turussa kurnuttelevia mölysammakkoporukan sammakoita. Virolahdelta on havaintoja myös 90-luvulta.

Ääninäytteeni ovat sivulla: http://users.utu.fi/hlehto/aania/kesayo/

Tällä hetkellä otus on määritetty Pelophylax esculentus = vihersammakkoksi

Onpas mukavaa... Kyllä tuo ääni vihersammakko-kompleksin otukselta mun korviin kuulostaa (juuri viimeksi tunti sitten kuuntelin mm. P. lessonae -lajia niitä ulkona), mutta kumpi, P. lessonae vai ns. "P. esculentus" (tästä käydään nyt paljon kinaa, onko tämä laji ollenkaan sittenkään), onkin vähän vaikeampaa, koska ääni vaihtelee eri aikoina ja eri tilanteissa ja tarkoituksissa. Kompleksiin kuuluvien lajien äänissä kuitenkin on selvät erot löydettävissä, mutta helpointa ja varmintahan se olis sanoa, jos noi äänet analysois tarkemmin tietokoneella.

Jos se on itsestään Virolahdelle tallustellut ilman kenenkään tahallista avustamista, todennäköisemmin se on R. lessonae. Nykytietämyksen mukainen levinneisyys ulottuu sillä meistä katsoen selvästi lähemmäksi.

Ruissalon sammakoista kerrottiin tänään IL:ssäkin. Tuon lehtijutun tekemisen jälkeen otuksia on tänään löytynyt paikalta vielä lisääkin (potentiaalisesti myös naaraita), ja niistä on saatu ensimmäiset näköhavainnotkin. Ja myös valokuvia. Näin foton päivällä, ja vihersammakko sp. se kuvassakin ihan selvästi kököttää.
Tämä on jännittävää!

Jeps, mutta IL puhuu mölysammakoista, enkä todellakaan usko, ennen kuin itse näen. Virossakaan sitä ei tiedetä enää varmuudella tavatun vaan se tulkitaan valtakunnallisesti sukupuuttoon hävinneeks Viron alueelta. Taitaapa meikän matkat lähiviikkoina suuntautua Ruissaloon ja Virolahteen...

Nyt tulee pojaat ja tytöt kinkkinen mielipiteen kartoitus... kysymys kuuluu: Tulisiko alkavat vihersammakoiden minipopulaatiot niin Ruissalossa kuin Virolahdellakin tuhota heti alkuunsa vai antaa kasvaa osaksi lajistoamme? Tämä ei ole kompa, mutta kinkkinen, kenties voimakkaitakin tunteita herättävä kysymys silti ja ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä mieltä olette. Itselläni mielipiteen muokkaus on yhä ristiriitaisessa vaiheessa...

Kyseessähän on kuitenkin tulokaslaji ja erityisesti Ruissalon sampit saattavat olla ihmisen sinne istuttamia (tosin kukaan ei tiedä). Kuitenkin, jos Ruissalossa kyseessä on mölysammakko, kuten on annettu ymmärtää, se kasvaa huomattavasti isokokoisemmaksi kuin mikään muu sammakkoeläimistämme ja sen tiedetään olevan varsinainen ahmatti. Todellinen predaattori myös omille luonnonvaraisille sammakkoeläimillemme, sen tiedetään hotkivan jopa pienempiä lajitovereitaan. Puhumattakaan uudesta tehokkaasta petoeläimestä maamme kosteikkojen selkärangattomien faunalle. Tämän lajin invaasio lajistoomme ei välttämättä ole vain ilouutinen. Muistanette, että kaniineista olisi aikoinaan Helsingissä päästy helposti eroon, jos ne olisi tuhottu alkuunsa jo heti silloin, kun niiden levinneisyys oli paikannettavissa vielä yhteen ainoaan kaupunginosaan. Nyt alkaa se taisto olla koko lailla hävitty. Käykö samoin vihersammakoiden kanssa?

Toisaalta, ilmastonmuutos etenee vääjäämättä ja tulee joka tapauksessa tuomaan uusia lajeja maahamme ennemmin tai myöhemmin ja vihersammakoidenkin levinneisyyden voidaan odottaa leviävän yhä pohjoisemmaksi ihan luonnostaankin. Tulisiko näille tarjota Suomea uutena alueena ja uutena elinympäristönä osana siirtyvää levinneisyysaluetta, vai suojellaanko yhä alkuperäisluontoamme tulokaslajeilta viimeiseen taistoon ja yritykseen asti?

Tämä on vaikea kysymys. Toistaiseksi vihersammakko ei ole maassamme lailla suojattu (eikä virallisesti ole kirjattu lajistoomme kuuluvaksikaan) ja lajista olisi tarvittaessa vielä kohtalaisen helppoa päästä eroon. Toisaalta olisi mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, jos laji jätetään lajistoomme. Mielipiteitä?

Nimim: Suojellako vihersammakkoja vai alkuperäislajeja vihersammakoilta?

Miten pärjätään muualla, missä nämä samat lajit esiintyvät? Ja ei kai sammakkoeläimiä ole edes ollut Suomessa kovinkaan pitkään, vain joitakin tuhansia vuosia, olisiko sopiva lokero vapaana?

Ei niitä välttämättä tarvitsisi suojella, mutta ei hävittääkään.

Toi on kyl paha kysymys. Haluisin että ne pysyisivät, mutta jos niillä ei ole ketään vihollisisa, rajoittamassa kantoja, niin ne olisi varmaankin parempi tuhota.

Niin tai voitaisiinhan me tuoda niille vihollisia, vaikka agakonnia, kuka lähtee mukaan?

Kieltämättä kinkkinen kysymys.
Mikäli kanta on ihmisen tänne istuttama näkisin kaikkein fiksuimmaksi sen hävittämisen. Ihmisen sotkeutuminen tämmösiin asioihin ei oo koskaan tienny mitään hyvää. Mikäli kyse on luontasesta leviämisestä ei sitä oikeastaan voi täysin estää mitenkään, joten siinäpähän sitten leviävät.

Lähetään joukolla hakemaan agakonnia

Tulevat tänne ja vievät meidän naiset, työpaikat ja työttömyyskorvaukset...


....ja mökkitontitkin vielä!

... ja nykyisin omivat jopa asunnot, kaupunginosat ja lähiöt sekä metro- ja juna-asemat...

Kattohaikaran levinneisyysalueen pohjoisrajana on Viro, jossa sille on enemmän sammakoita tarjolla. Mikäli viherkonna leviää meille alkavat kattohaikarat melko nopeasti levitä meille. Nykyään niitä kiertelee maassamme vuosittain satoja kunnes nälkä ajaa ne takaisin etelään.

Lähialueillamme olisi lukuisia sammakkolajeja, joilla ei olisi mitään vaikeutta selvitä suomen oloissa. Hyvänä esimerkkinä voisi olla vaikkapa Kaukasuksella vuoristossa (vuoden kierto vastaa jotain Pohjois-Karjalaa, lunta vaan on enemmän) elävät viherkonna populaatiot.

Itse ottaisin sen kannan, että mikäli laji leviää tänne omin jaloin/siivin ei meillä ole oikeutta sitä hävittää. Ihmisten istuttamat lajit pitää kuitenkin hävittää mahdollisimman nopeasti.

Mulla on parempi idea. Mitäs jos vaan hävitettäis koko ihmiskunta?

Joo, on tossa ideaa, mutta käyhän ehdottamassa päättäjille.

Tämä sammakkotapaus herättää minussa paljon ristiriitaisia ajatuksia, eikä pään selvittäminen ole helppoa. Olen miettinyt, että jos leviävät tänne luonnollisesti, eivätkä ihmisten avustamana, niin antaa tulla vaan, sehän on ihan luonnollista lajien levittäytymistä uusille alueille. Seurauksistahan en osaa varmasti sanoa, mutta miten sitten käykään, niin käyköön, näinhän se on aina mennyt ja pitäisi jatkossa mennä luonnossa. Parhaassa tapauksessahan nämähän voisivat tuoda Suomen luontoon myös muita uusia lajeja, näitä sammakoita ravintonaan käyttäviä eläimiä, kuten Hannan mainitsemat kattohaikarat. Vaan huonomminkin voi käydä ja näiden sammakoiden saaliseläimien kannat saattavat romahtaa, joka aiheuttaa vuorossaan omat ongelmansa jotka jatkuvat ylös ravintoketjuissa, joissa nämä saaliseläimet ovat yhtenä linkkinä.

Ihmisen en kuitenkaan suvaitse sörkkiä tähän lajien leviämiseen luonnossa, niin monesti on huomattu kuinka siinä on käynyt. Vaikea päätös kuitenkin näiden ihmisten tuomien elikoiden hävittäminenkin olisi, mutta en näe muita vaihtoehtoa.

Jos kuitenkin sammakot tulevat ihan luonnollisin keinoin Suomeen ja niille on vapaana oma ekologinen lokeronsa, ne ovat puolestani tervetulleita Suomen luontoon. Seurauksista en tiedä, mutta kyllä se on kuitenkin ihan luonnollista tuo lajien levittäytyminen uusille alueille, enkä ryhtyisi sitä sörkkimään, vaikka uusi laji uhkaisikin alueen sen hetkisiä lajeja. Ihmisen tuodessa uusia lajeja tilanne on aivan toinen.

Periaattessa tiedän vastauksen tähän, mutta heitän kysymyksen ilmoille muidenkin pohdittavaksi: entäs jos sammakot ovat tulleet Suomeen omatoimisesti, mutta ihmisen apua käyttäen. Eli vaikkapa salamatkustaneet laivassa ilman että kukaan on niistä tiennyt? Tällöinhän niitä ei ole Suomeen tuotu/istutettu, mutta toisaalta ne eivät ole tänne levinneet omin ihan räpylöinkään. Mutta kuitenkin "omatoimisesti", vain saatavilla olevia apukeinoja käyttäen. Perinteisesti harhailevat/meren yli leviävät eläimet käyttävät merivirtoja,tuulia tai merellä kelluvia ja ajelehtivia puunrunkoja. Tässä tapauksessa olisi käytetty saatavilla olevaa metallista kelluvaa, merellä kulkevaa objektia, laivaa. Eikös se ole likimain sama seilaako tänne puunrungolla vai laivalla?

***

Mitä tulee itse havaintoihin, niin olen keskustellut viimepäivinä alkuperäisten havaintojen tekijöiden kanssa. Tuo Virolahden havainto on yksi yksittäinen kuulohavainto 90-luvulta. Sen jälkeen sieltä ei ole raportoitu mitään, vaikka alueella liikkuu aktiivisesti lintuihmisiä mm. yölaulajia kuunnellen. Joten jos siellä vielä nykyään sammakoita olisi, niistä pitäisi olla uudempiakin havaintoja. Ja kieltämättä vähän hassua on ettei sieltä 90-luvultakaan ole kuin tämä yksi ainoa havis, vaikka havainnoija vaikuttaakin luotettavalta ja varmalta kuulemastaan.

Turussa sen sijaan sammakot ovat ihan tätä päivää. Ensimmäinen havainto on tehty 23.5.08. Sen aiemmista havainoista Turussa ei ole tietoa.
Muuten: Turun havaintopaikkahan on vain kivenheiton päässä satamasta, mikä kannattaa pitää mielessä pohtiessaan edellä esittämääni ajalehtiva laiva/puunrunko -kysymystä.

Nyt mitä todennäköisimmin havainto mölysammakosta myös Helsingistä viime perjantailta. Tarkempi lokaatio pidetään yhä piilossa. Turha mölytä liikaa ennen kuin havainto on käyty varmistamassa.