Osaako kukaan sanoa miten pitkiä matkoja esim. varis kantaa vesiliskoa?
Nimittäin Vapunpäivänä oli siilien juoma-astian luona laudan päällä siististi
asetettu kuollut vesilisko. Sitä ei oltu oikeastaan vahingoitettu näkyvästi.
Juoma-astiassa sensijaan oli osittain syöty pienehkö sammakko.
Noita sammakoita on pihassamme jokunen liikkunut. Mutta vain muutama.
Mutta en koskaan aiemmin ole täälläpäin tavannut vesiliskoa.
Vain lapsuuteni maisemissa Viljakkalassa niitä oli runsaasti.

Täälläpäin kun ei mielestäni ole sellaisia lampia joissa nuo voisivat elää.
Ovatko vesiliskot "myrkyllisä" tai pahanmakuisia saalistajien mielestä ?
Kun tuo vatsa on punainen? Tosin eipä varis sitä ylhäältä päin näe.
Harmittaa kun ensimmäinen havainto täälläpäin oli kuollut vesilisko.

Enpä ole törmännyt yhteenkään tutkimukseen, jossa olisi selvitelty variksen lentämiä ravinnonkantomatkoja, mutta voisi helposti kuvitella, ettei varikselle ole mikään ongelma pyrähtää kilsa pari jokin ötökkä nokassaan. Epäilen tätä kuitenkin suuresti siinä mielessä, että varis on aika uskollinen paikkalintu ja toisaalta luulisi, ettei sillä ole mitään tarvetta kanniskella vesiliskoa useita kilometrejä vaan asettuu syömään yleensä niille jalansijoilleen, josta otuksen löytää, ellei sitten tule tavalla tai toisella häirityksi.

Sen sijaan on luultavampaa, että kilsan parin sisällä sillä alueella todella on joku paikka, jossa on pieni määrä vesiliskoja, mutta et vain ole vielä löytänyt sitä. Se voi olla jokin tilapäinen pieni ojakin ja itse asiassa vesiliskojen havainnoiminen ei aina ole helppoa. Se riippuu ihan sen asuttaman kosteikon ominaispiirteistä ja niitä havainnoivista ihmisistä. Monille tulee täysin yllätyksenä, että niiden asuinalueen lätäköissä ylipäätään on tällaisia otuksia. Voi myös olla, että varis on löytänyt jo valmiiksi kuolleen vesiliskon ja raahaillut sitä mukanaan. Varikset kyllä syövät sammakkoeläimiä, ettei siinä sinänsä mitään outoa ole. Vesilisko on kyllä toksinen, mutta sillä on silti paljon vihollisia. Ehkä kuitenkin juuri sen vuoksi tuo yksilö on jäänyt syömättä, toisin kuin se puoliksi syöty sammakko. Osa vesiliskoista myös vaeltaa aika ajoin pieniä matkoja ja kyseessä voi olla tällainen harhautunut vaeltelijakin, joskin tämä on nuorilla yksilöillä yleisempää kuin sukukypsillä.

Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Tuossa muutaman sadan metrin päässä on sellainen koivua ja
pajua kasvava vetinen painanne. Siinä on, varsinkin keväisin,
hyvinkin paljonkin vettä. Mutta mielestäni se kesällä kuivuu aika
lailla. Voisiko vesilisko viihtyä sellaisessa paikassa?
Miten voisin ne löytää? Pitääkö vain tarkkailla?
Ihan sinne kosteimpiin paikkoihin ei oikein taida päästä, on hieman kuin suota. Siis sellaisia heinätuppaita.
Olen aina luullut että vesilisko viihtyy vain puhtaassa, hapekkaassa vedessä.
Nämä lapsuuteni vesiliskot asustivat pellon läpi virtaavassa pikkuisessa ojassa. Se ei kuitenkaan kesälläkään kuivunut kokonaan koska siihen virtasi vesiä lähteestä. Tosin siinä oli myös sellainen ruohikkoinen lampikin.
Olisin itsekin ajatellut että se lismu olisi itse typeryyksissään meille tallonut, mutta se oli niin siististi asetettu laudan päälle jonne ei ollut maasta suoraa yhteyttä.
Onko juuri keväällä helpointa havaita noita vesiliskoja?

Kyllä niitä voi juuri tuollaisissakin koivu-paju-mestoissa olevissa painanteissakin olla. Se veden riittävyys vaihtelee vuodesta toiseen. Viime kasvukaudella tuskin vedet pysyivätkään, mutta jonakin sateisempana kasvukautena ne voivat pysyäkin riittävän pitkään. Kirkkonummella tiedän yhden tuollaisen paikan, joka syntyy joka kevät sulamisvesistä kahden tien väliin, jossa on jotain koivua ja pajua ja näin siellä kyllä vesiliskojakin. Ei vesilisko välttämättä kovin hapekasta vetta tarvitse. Se kelpuuttaa lisääntymishabitaateikseen monenlaisia vesiä ja itse asiassa juuri näitä asioita tällä hetkellä selvittelenkin eräässä omassa tutkimuksessani. Alueellasi tai sen lähettyvillä voi olla kuitenkin muitakin paikkoja, joita et vain vielä tunne.

Helpointen vesiliskoja tavallinen tallaaja tarkkailee vain yksinkertaisesti tölläämällä hyvällä säällä sopivaksi katsomaansa lutakkoa vähän pidempään. Jos siinä on vesiliskoja, ne tulevat aika ajoin pintaan haukkaamaan happea ja toisaalta, jos veden läpi kykenee auringon avittamana näkemään sopivasta kulmasta, voi jopa päästä todistamaan koiraan esittämää kaunista kosiotanssia naaraan ympärillä.

Kyllä, arvelit oikein. Keväällä, etenkin alkukesällä, on paras aika löytää ja tarkkailla vesiliskoja.

Niin kyllä niitä vesiliskoja löytää mitä erikoisimmista paikoista... Kerran näin näitä kutupuuhissa melko vikkaastiliikennöidyn tienvarren ojassa. Ojassa ei paljoa vettä ollut, mutta kun pari viikkoa myöhemmin tulin paikalle oli vedessä vesiliskonpoikasia!

Täytyypä tarkkailla tuossa vieressä olevaa ojan tapaista. Nyt siinä on vettä
mutta se haihtuu kesäisin pois.

No juu. Tällaisia paikkoja tiedän myös muutamien olevan pk-seudullakin olemassa, mutta mitenkään erityisen toiveikas ei ole syytä olla vilkkaammin liikenneityjen teiden viereisten "teko-ojien" vesiliskohavaintojen suhteen. Nämä ovat enemmän poikkeustapauksia ja leimallisia erityisen urbaaneissa ympäristöissä, joissa alueella aiemmin sijainnut vesiliskopopulaatio on pirstoutunut levittäytyvän ja tiivistyvän infrastruktuurin pilkkomana pieniin sinnitteleviin paikallispopulaatioihin, joille ei ole enää tarjolla muitakaan vaihtoehtoja. Muilla alueilla laji selvästi arvostaa hieman luonnontilaisempia ja pysyvämpiä vesielementtejä.

Espoon Leppävaarassa on mm. yksi hyvin pieni, mutta omalla tavallaan eliöstöltään arvokas pieni "kraaterin"-omainen kuoppa, jossa on myös vesiliskoja, mutta myös sammakkoa ja lukuisa joukko kiinnostavia vesiselkärangattomia ja -kosteikkokasveja. Hauras pieni mikroekosysteemi, jonka tuhoaminen olisi kaupungin tai muun toimijan taholta vahingossakin hyvin helppoa, mutta toivokaamme, että tämäkin on ja pysyy vielä vähintäänkin vuosikausia. On hyvin mielenkiintoista tutkia, kuinka mm. tämä laji selviytyy voimakkaasti urbanisoituvassa elinympäristössä pidemmällä aikavälillä.

Nyt pitää rientää kouluun. Ilmoitelkaahan lisää näitä mielenkiintoisia havaintojanne. Pitkästä aikaa vesiliskokeskusteluakin.

Tuossa viikonloppuna tutkailin Sauvossa äitini pihalla olevaa lampea. Siellä oli innokkaissa kuhertelupuuhissa todella monta vesiliskoa. Oli jännä huomata, kuinka samalla tavalla ne käyttäytyivät kuin omat miekkahäntäni. Meni sitten äitienpäivä siinä lammen reunalla liskojen puuhia seuratessa.

Lampi on kovasti "luonnontilassa". Pohjalla on paljon heinää ja kaikennäköisiä vesikasveja. Äitini on sitä mieltä, että lampi pitää siivota kasveista mutta haluaisi kuitenkin vesiliskojen säilyvän. Kertokaas nyt viisaammat, häviävätkö liskot lammesta jos siihen vähänkin koskee? Vai uskaltaako tehdä hellävaraista siivoamista?

Kyllä sitä lampea voi hellävaraisesti kasveista naarata ja poistaa osan vesikasvillisuudesta ja se onkin jopa suositeltavaa, jos lampi on kasvillisuuden puolesta kasvamassa umpeen. Kaikkea ei kuitenkaan kannata poistaa ja mikä vielä tärkeämpää, mikäli aiotte kasveja poistaa, älkää tehkö sitä nyt. Toistan: EI NYT. Vesiliskot munivat kasveihin, käärimällä yksitellen munansa vesikasvien lehtien väliin ja lomaan, ihan kuten monet Cynops-suvun lajitkin. Jos poistatte kasvit nyt, todennäköisesti tuhoatte huomattavan osan myös vesiliskojen munista, joita aletaan hiljalleen näihin aikoihin jo laskea kutuympäristön vesikasveihin ja muihin sopiviin hankoihin, rakoihin ja koloihin.

Säilyttääksenne vesiliskot lammessa ja turvataksenne tämän vuoden jälkikasvun tulevaisuuden, poistakaa kasveja vasta kesäkuun alussa tai mielellään vasta puolessa välissä ihan varmuuden vuoksi (vesiliskon poikaset viettävät paljon aikaa vesikasvien kätköissä). Ja kun poistatte vesikasveja, tehkää se joko käsin tai jollain hellävaraisella välineellä naaraamalla. Ennen vedestä nostamista, kasvit kannattaa "ravistella" veden alla ja veden pintaa vasten, jotta niistä tippuu mahdollisimman moni niiden kätköissä majaillut eläin takaisin veteen. Jos mahdollista, poistakaa kasveja niin, että lampeen jää joihinkin kohtiin pieniä tiheikköjä jäljelle. Useimmat lammet ylläpitävät myös vesiliskojen poikasia predatoivia selkärangattomia ja suojakasvillisuudesta on epäilemättä hyötyä. Kasvillisuuden joukossa viihtyy myös moni vesiliskojen omaan ruokalistaan kuuluva mikroplankton.

^ Kiitoksia! Välitän viestin äidilleni. Ja asian varmistaakseni todennäköisesti tarjoudun itse putsailemaan lampea sitten myöhemmin kesällä.

no nytkun tuli puheeksi vesiliskot, niin voinkin kertoa mitä kävi kun siivottiin meiän pihalammikkoa.

ekaks ei kyl alotettu siirtelee kasvei/kivii tai otettu vettä pois ku siel oli sairaasti vesiliskoja.
otettii sitte haavit kätee ja pyydysteltiin niitä ennenku koskettiin lammikkoon.
tuli siitä lammikosta kerättyä 38 vesiliskoa.
mukava määrä ämpärin pohjalla vietii ne sitte lammelle

Meillä on pihalla lammikko, joka alun perin ollut pieni luonnonvarainen, sitä on joskus vuosia sitten kaivettu syvemmäksi ankkalammikoksi ja nyt se on vuosien varrella taas muuttunut "luonnonvaraiseksi" Siinä asustaa paljon kaikenlaisia ötököitä ja myös vesiliskoja.

Viime syksynä kun lampi kuivui pohjiaan myöten siivosimme siitä suuren osan kasveista (oli miltei umpeen kasvanut). Nyt sitten niitä kuolleita kasvinosia ollaan haravalla otettu siitä pinnalta pois. Sammakonkutuakin oli, mutta ne taisi jäätyä, kun oli tuossa muutama pakkasyö vielä kudun ollessa. Meillä on myös toinen lammikko, joka on alempana, siellä en ole vesiliskoja nähnyt, mutta sammakon nuijapäitä oli "kasa" viimeksi kun kävin katsomassa. Pihassa on myös sisiliskoja, joita valitettavasti anopin kissa jatkuvasti pyydystää

Poistin tältä sivulta liiteviestin, sillä liitteen kuva ei ollut käyttäjän oma/käyttäjällä ei ollut lupaa julkaista kuvaa. Vielä pieni muistutus säännöistä:

^Sama sääntö pätee myös liitteisiin.

Edit: Poistin pari muutakin viestiä jotka koskivat samaa asiaa. Näin topicci pysyy paremmin aiheessaan

Terveisin DJ_AlMighty_247, moderaattori