Suomen Herppiharrastajat ry on ottanut kantaa kansalliseen vieraslajistrategiaan vieraslajien potentiaalisesta vaarallisuudesta Suomen kansalaisille.

lue lisää...

EU:n lainsäädännön mukainen vieraslajilaki astui voimaan tämän vuoden alusta. Laki määrittelee listan eläimiä ja kasveja, jotka ovat kiellettyjä Suomessa. Tälle listalle kuuluu mm. yleisesti lemmikkinä pidetty punakorvakilpikonna.

lue lisää...

Oletko ajatellut hankkia maakilpikonnan? Ajattelitko, että se söisi näin tai näyttääkö maakonnasi ruokalautanen yleensä tältä?

Moni mieltää kasvissyöjän ruokavalioksi kurkun, jäävuorisalaatin, tomaatit sekä tavalliset ruukku- ja jääsalaatit. Ajatellaan, että ne kuuluvat kasvissyöjän perusruokavalioon ja vain vaihtelevasti lautaselle tarjotaan sitten jotain muuta. Näistä edellä mainituista valitettavasti kaikki ovat sellaisia, jotka itse miellän vain satunnaisiksi lisiksi ruokiin. Tomaattia ja kurkkua omat konnani eivät ole saaneet koskaan, koska niissä on konnalle liikaa vettä. Esimerkiksi kurkku on 97 %:sesti vettä ja se toimii myös diureettina, eli lopulta kurkku kuivattaa konnaa enemmän kuin antaa sille nesteitä. Lisäksi tomaatti sisältää paljon oksaalihappoa, joka muun muassa kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa, voi aiheuttaa munuaiskiviä sekä ärsyttää suolistoa. Se myös sitoo kalsiumia ja näin ollen on itse asiassa yksi monista pyramidikasvua aiheuttavista ruoista. Oksaalihappoa on myös paljon pinaatissa, punajuuressa, raparperissa ja ketunleivässä.

lue lisää...

Suomen Herppiharrastajat ry toteuttaa kasvattajasertifiointiohjelman herppiharrastajille. Sertifioinnilla pyritään edistämään eettistä matelijoiden ja muiden terraariossa pidettävien lajien kasvatusta sekä parantamaan yhdistyksen ja kasvattajien välistä yhteistyötä.

SHH ry:n valitsema kasvattajatoimikunta toimii yhdistyksen tiedonvälittäjänä kasvattajia koskevissa asioissa. Kasvattajatoimikuntaan kuuluvat kaudella 2015-2016 Marjo Suvanto, Markus Mäkinen sekä Taru Putkuri.

lue lisää...

Asuu Tampereella Atalassa keskellä eläintarhaa mihin kuuluu koira, kolme kissaa, papukaija, pari käärmettä, agakonna ja hirveä läjä selkärangattomia. Hurahtanut herppien ihmeelliseen maailmaan n.10v sitten silloisen tyttöystävän toimesta. Leipätyökseen on lemmikkikaupan myyjä.

lue lisää...

Kuka Mats on? Hän on sopivasti lihava mies parhaissa reisissään. Hän asuu Suomen Helsingissä kolmen kissan, noin sadan sammakon ja yhden avovaimon kanssa. Parhaiten hänet tunnistaa merirosvomaisesta naurusta joka yleensä raikaa mahdollisimman sopimattomalla hetkellä, pitkästä (usein harjaamattomasta) fledasta sekä äärimäisissä oloissa kultivoituneesta huumorintajusta.

Harras matsinbongaaja löytää hänet silloin tällöin herppi-netistä, vuosittain lemmikkimessuilta, Parhaiten ehkä kuitenkin Facebookin nuolimyrkkyryhmän, tai Suomen Dendrobatidae Yhdistyksen sivujen kautta. Myös Motörheadin, Leonard Cohenin tai Nine Inch Nailsin keikka voi mahdollistaa matsin seuraamista luonnollisessa elinympäristössään.

lue lisää...

Ikä: 29 vuotta

Harrastuksesta lyhyesti: Vuonna 2006 hankin ensimmäisen matelijan, viljakäärmeen. Vuonna 2007 viljakäärmeitä oli jo neljä ja ensimmäinen viljakäärmepoikue kuoriutui tuolloin. Samana vuonna hankin myös ensimmäisen tarantulan, joka oli Brachypelma klaasi. Vuonna 2008 harrastus laajeni myös muihin herppeihin (sarvisammakko, leopardigekko, Morelia s. cheynei, hiekkaboa..) ja viljakäärmeiden kasvatuksesta tuli suunnitelmallista. Vuosien varrella eri herppilajeja on ollut useita, mutta elämäntilanteiden vaihduttua kokoelma on supistunut melko pieneksi. Tällä hetkellä viljakäärmeiden lisäksi kotoa löytyy Morelia s. cheynei (tullut 2008), Morelia viridis (2010), Uromastyx ornata (2011), harjasgekko (2009) ja Lampropeltis alterna (2015).

Asuinkunta: Mikkeli

Yhteystiedot: www.fennocornland.net, www.facebook.com/Fennocornland

lue lisää...

Suomen Herppiharrastajat ry tuo Lemmikkimessuille taas paljon mielenkiintoista katsottavaa ja ohjelmaa herpeistä kiinnostuneille.

lue lisää...

Valitettavan monet matelijalajit ovat luonnossa uhanalaisia ja lajien menestymisen mahdollisuuksia luonnossa heikentää omalta osaltaan salakuljetus. Lainsäädäntömme suojelee lajien luonnon varaisia kantoja CITES-lainsäädännön avulla. Nämä säädökset tuovat tiettyjä vaatimuksia myös uhanlaisten lajien kauppaan Suomessa.

Jos myyjällä ei ole tarjota kaupantekohetkellä papereita, etenkin uhanalaisten lajien kohdalla on suuri riski, että eläin on salakuljetettu, laittomasti kasvatettu tai luonnosta pyydetty. Vaikka itse eläimen alkuperään ei liittyisikään laittomuuksia, voi sen välittänyt taho kuitenkin toimia jossain tilanteessa lain vastaisesti, mikäli alkuperätodistusta ei anneta eläimen mukana.

lue lisää...

Useat lajit ovat tavalla tai toisella suojeltuja EU:n alueella sekä EU:n omien lajilistojen pohjalta tai kansainvälisten CITES-säädösten pohjalta. Alla olevasta listasta käy kuitenkin ilmi, että EU:n asetukset ovat paikoitellen tiukemmat kuin kansainväliset CITES -säädökset.

lue lisää...